Viime marraskuussa Riikka Lintukangas, 31, mietti pitkään, haluaako hän tehdä juuri tämän päivityksen LinkedIniin. Tamperelaisen it-yrityksen Vincitin rekrytointiasiantuntija oli ollut kuukauden töissä vauvan syntymän jälkeen.
Kymmenet tuhannet suomalaiset äidit palaavat töihin joka vuosi, siinä ei ole mitään kummallista. Lintukangas alkoi tehdä kotoa osittain töitä, kun hän vielä hoiti neljän kuukauden ikäistä kuopusta kotona. Hän yllättyi, että koki itsekin asian tabuksi.
– Töihin palaaminen ”liian aikaisin” lapsen syntymän jälkeen on vielä sen verran tabu ja uhka saada huonon äidin leima otsaansa sen verran suuri, että jahkailin itsekin, viitsinkö tätä päivitystä tehdä, Lintukangas kirjoitti.
Hänen oli vaikeaa myöntää, että hän kaipasi perhevapaalla töitä. Varsinkin kun perheen toinen lapsi Rasmus osoittautui rauhalliseksi.
Kahden lapsen äiti halusi tuoda kuitenkin oman kokemuksensa julki, koska hän huomasi osittaisen työn lisäävän omaa hyvinvointia.
Ei sovi kaikille
Muiden ihmisten mielipiteet arveluttivat Riikka Lintukangasta sen verran, ettei hän vielä marraskuussa halunnut kertoa Ylelle julkisesti kokemuksistaan. Äitienpäivän alla toukokuussa hän muutti mieltään.
Rekrytointiasiantuntija vastaa videopuheluun kotoaan Iitistä, missä hän tekee etätöitä. Kohta kolmevuotias esikoinen on flunssassa ja siksi myös kotona päiväunilla olevan kuopuksen lisäksi.
– Tässä voi tulla vähän härdelliä, hän varoittaa.
Vanhempainrahakausi on loppunut, Riikka Lintukangas on nyt osittaisella hoitovapaalla. Hän saa edelleen olla lapsen kanssa kotona ja tehdä osittain töitä. Kesäloman jälkeen myös kuopus aloittaa hoitopaikassaan.
Lintukangas on tyytyväinen ratkaisuunsa, vaikka tietää, että kaikille perheille tämä ei sopisi.
– Esikoisemme oli koliikkivauva, ja hänen kanssaan töiden tekeminen ei olisi toiminut laisinkaan. Ensimmäisen lapsen kanssa halusin itsekin olla vauvakuplassa.
Osa joutuu keplottelemaan
LinkedIn-päivityksen jälkeen muilta naisilta tuli paljon palautetta. Moni olisi halunnut toimia samoin etenkin toisten tai kolmansien lasten kohdalla.
Osa kertoi tekevänsä töitä arkipyhinä tai sunnuntaisin, jolloin vanhempainrahaa ei maksettu ja työnteko oli mahdollista.
– Moni nainen joutui keplottelemaan, että pystyi tekemään töitä. Minusta se on kurjaa.
Lintukangas teki kaksi muutakin yllättävää huomiota. Sukupuolten tasa-arvoa on Suomessa yritetty lisätä perhevapaauudistuksella, mutta kukaan ei tuntunut puhuvan töiden joustavasta tekemisestä perhevapaalla mitään. Äitien ja isien odotettiin olevan edelleen joko töissä tai kotona.
Myös lainsäädäntö laahaa Lintukankaan kokemuksen mukaan perässä. Vanhemmilla on nyt kyllä mahdollisuus pitää vanhempainvapaata osa-aikaisena, mutta vain jos sekä äiti että isä tekevät osa-aikatyötä.
Riikka Lintukankaan mies on yrittäjä, eikä voinut jäädä töistä pois. Riikka Lintukangas sen sijaan pystyi tekemään töitä joustavasti iltaisin, viikonloppuisin tai ennen kuin mies lähti töihin.
– Tein töitä myös lapsen päiväunien aikana. Lapsi viihtyi hereillä ollessaan kantorepussa.
Kelalle ratkaisu oli harmaata aluetta, eikä Lintukangas saanut osittaista vanhempainrahaa. Keikkaluonteinen työ kuitenkin onnistui, ja minimipäiväraha maksettiin noin kolmelta päivältä viikossa. Taloudellisesti tämä ei ollut kamalan kannattavaa.
Lintukankaan mielestä Kelan tuet ja lainsäädäntö eivät tunnista työelämän muutosta. Työ ei ole enää välttämättä kahdeksasta neljään tekemistä.
Mothers in Business -verkosto on vienyt esimerkin ministeriöön tiedoksi. Esimerkiksi yksinhuoltajat voisivat hyötyä osa-aikatyöstä vanhempainvapaalla, jos isovanhempi tai ystävä vahtisi lasta. Yhä useampi isä voisi haluta jäädä kotiin, jos töiden osa-aikainen tekeminen olisi nykyistä kannattavampaa.
Suomessa hyvin harvinaista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula vahvistaa, ettei äitien osa-aikatyö vanhempainvapaan aikana ole yleistä. Suomessa tehdään muutenkin osa-aikatyötä vähemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
– Meidän työelämämme perustuu aika pitkälti joko tai malliin. Joko ollaan perhevapaalla tai sitten töissä.
Osa-aikaisen vanhempainvapaan mahdollisuutta käytti viime vuonna Suomessa vain 105 paria.
– Osa-aikatyö pitää pystyä järjestämään molempien työpaikoilla, ja siinä on varmasti se kompastuskivi, Lammi-Taskula sanoo.
Vuonna 2019 vanhempainpäivärahoja sai 80 067 äitiä ja 58 409 isää. Vanhempainpäivärahapäivistä 89 prosenttia korvattiin äideille, isien vapaat olivat yleensä lyhyempiä isyysvapaita.
Vielä nykyisten neli-viisikymppisten suomalaisten ollessa pieniä, perhevapaa päättyi, kun lapsi oli puoli vuotta tai selvästi alle. Lainsäädäntö ohjaa tutkimuspäällikön mukaan yhteiskunnan arvoja.
– Isyysvapaassa on oma kiintiö ja mielletään, että tämä yhdeksän viikkoa isien on hyvä pitää vapaata eikä yhtään sen enempää.
Isät voisivat jäädä kuitenkin vanhempainvapaalle ja hoitovapaalle siinä missä äiditkin.
Aiemmista tutkimuksesta tiedetään, että lapsi ja parisuhde hyötyvät, jos vanhemmat jakavat perhevapaita ja kotitöitä.
Lapselle syntyy läheinen hoivasuhde useampaan aikuiseen, eikä turvallisuudentunne ole yhden vanhemman varassa. Myös parisuhteeseen jaettu vastuu heijastuu myönteisesti.
– Kumpikin ymmärtää, mitä tähän kotiin ja perhe-elämään liittyy. Siellä on näkymätöntä työtä, jota ei ymmärrä, jos ei ole sitä tehnyt. Pahimmassa tapauksessa riidat voivat johtaa eroon pikkulapsiaikana, Johanna Lammi-Taskula sanoo.
Työ oli koronavuoden henkireikä
Koronavuonna sosiaaliset kontaktit ovat olleet jäissä. Vanhemmat eivät päässeet kahviloihin tai perhekerhoihin. Videopuheluista ja työstä tuli Riikka Lintukankaalle tärkeä henkireikä.
Hän ei ollutkaan koko ajan äiti-Riikka vaan se sama ihminen, joka hän oli ennen äidiksi tulemista. Työ auttoi nauttimaan myös lasten kanssa vietetystä ajasta.
– Haluaisin käyttää perhe-elämästä poissa vietetyn aikaani sellaisiin asioihin, jotka aidosti tuovat arkeen hyvää fiilistä. Minulle yksi tällainen asia on töiden teko. Sen tuoman hyvän olon tunteen myötä pystyn olemaan myös lapsilleni parempi äiti.
Kuopuksen kanssa Lintukangas huomasi löytävänsä uusia tehokkaita työskentelytapoja. Hän alkoi hoitaa yhden asian kerrallaan poukkoilun sijaan. Tietoinen keskittyminen auttoi nauttimaan työnteosta entistä enemmän.
Synnytysiän noustessa naisilla saattaa olla takana jo pitkä työura ennen perhevapaata. Jokaisessa yrityksessä saattaa olla jokin ikuisuusprojekti, jota nainen voisi haluta edistää omaan tahtiin ja saada vähän lisäansioita.
– Vanhempainvapaa koetaan kuitenkin niin pyhäksi, etteivät työnantajat uskalla edes ehdottaa tätä, Lintukangas kuvaa asenteita.
Koska tukipolitiikka on niin vaikeaa, osa äideistä opiskelee perhevapaalla. Lintukangas pitää outona, että tätä pidetään jotenkin sopivampana kuin osa-aikatyötä, vaikka molempiin kuluisi sama aika.
Korona muutti työtapoja muutenkin
Suhtautumista varhain töitä aloittaviin äiteihin ei ole tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan viime vuosina tutkittu.
Vuoden 2017 Tasa-arvobarometrissa yli 90 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että naisilla on täysi oikeus käydä töissä oli heidän perhetilanteensa mikä tahansa.
Periaatteessa siis pienen vauvan äidin töihin palaamisen ei pitäisi olla tabu.
– Käytännössä voi kuitenkin olla, että näin toimiva äiti kohtaa vähintään ihmetteleviä kysymyksiä siitä, kuka lasta hoitaa sekä mahdollisesti myös imetyksestä, Lammi-Taskula sanoo.
Osa-aikatyö ei estä imetystä, ja työelämäkin on suuressa murroksessa. Noin puolet kaikista suomalaisista teki viime vuonna etätöitä. Osalla etätyö helpotti ja osalla hankaloitti työn ja perheen yhteensovittamista.
Välillä lapset olivat kotona esimerkiksi lähikoulujen tai päiväkodin sulkujen takia. Onko tämä paluu aikaan, kun lapset elivät vanhempien työn keskellä?
- Agraariyhteiskunnassa ei vaan tainnut olla tietyllä kellonlyömällä Teams-kokouksia. Aikataulutus oli väljempää, Lammi-Taskula sanoo.
Kuusi tekijää auttoi
Riikka Lintukangas haluaisi, että perheet saisivat itse valita, mikä sopii heille. Hän korostaa kunnioittavansa kotiäitejä.
– Toivon myös, ettei naisten tarvitse hävetä, jos he haluavat tehdä välillä töitä.
Riikka Lintukangas kirjoitti kokemuksistaan työpaikkansa blogiin ja löysi kuusi tekijää, jotka auttoivat vauvavuoden ja töiden tekemisen yhdistämisessä.
Ensimmäinen oli mahdollisuus tehdä töitä kotoa. Lintukankaan perhe asuu Iitissä lähes 1,5 tunnin junamatkan päässä Vincitin Helsingin toimistosta. Siksi etätyöt tulivat tutuksi jo aiemmin.
Puoliso on tehnyt myös kotoa töitä ja on pystynyt auttamaan työpäivän aikana. Myös Lintukankaan työnkuva mahdollisti töiden tekemisen joustavasti. Neljänneksi asiassa auttoivat sekä työnantaja että viidenneksi kollegat, joiden kanssa pystyi järjestelemään töitä.
Kuudes ja tärkein asia oli Rasmus-vauva.
– Hän on lunki tapaus.
Millaisia kokemuksia sinulla on töihinpaluusta perhevapaan jälkeen? Keskustelu on auki 8.5. klo 23 asti.
Lue lisää:
Kuka voitti ja kuka hävisi perhevapaauudistuksessa? 5 kysymystä ja vastausta