Puumalan kirkkoherran Helena Castrén jää eläkkeelle elokuun lopussa.
Yli 10 vuotta Puumalan seurakunnassa toiminut Castrén on uransa aikana nähnyt muun muassa naispappeuden normalisoitumisen, ja keskustelun tasa-arvoisesta avioliitosta.
Castrén itse ei ole vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka henkilökohtaisesti hyväksyykin nämä liitot. Hänen mielestään aiheesta keskusteleminen on tärkeää ja tulevaisuudessa toivoo asiaan muutosta koko kirkon piirissä.
– Kyllä minä toivon, että voimme vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kunhan kirkko tekee yhteisen päätöksen.
Castrénin mielestä on erikoinen tilanne, että toisaalla Suomessa samaa sukupuolta vihkivät papit saavat rangaistuksen ja toisaalla ei.
– Tämä on epäselvä tilanne, joka tekee turhia jakolinjoja kirkon sisälle. Meillä on niin paljon yhteistä, että mielestäni tämän takia ei kannata pilata kirkon mainetta.
Tärkeämpää kirkkoherran mielestä olisi keskustella esimerkiksi pienten seurakuntien taloushaasteista. Esimerkiksi Puumalassa seurakunnan jäsenten, ja sitä myötä verotulojen määrä on puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana.
– Seurakunnilla ei ole esimerkiksi sotealuetta, jonka harteisiin voi turvata, vaan itse pitää selvitä ja tehdä ratkaisuja.
Kirkkoherrankaan usko ei ole järkkymätön, minkä Castrén on huomannut esimerkiksi pieniä lapsia tai nuoria haudatessaan. Näissä hetkissä seurakunnan tuoma yhteisöllisyys on auttanut.
– On ihania seurakuntalaisia, jotka rukoilee henkilökunnan puolesta. On arvokasta olla yhteisössä töissä.
Eläkepäivien kynnyksellä Castrén on miettinyt paljon sitä, kuinka elämä työuran jälkeen muuttuu. Työ on antanut kirkkoherralle paljon valtaa ja vastuuta, mutta myös paljon mahdollisuuksia.
– Menetän ikäviä asioita, kuten surevien ihmisten ja kuoleman kohtaamisen, mutta toisaalta myös paljon mahdollisuuksia tehdä hyvää, Castrén sanoo.