Vieraskieliset yhteisöt ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin rokotusten ottamisen lisäämiseksi. Koronarokottaminen on ollut jäljessä esimerkiksi 20–39-vuotiaiden ja vieraskielisten keskuudessa.
Helsingissä muslimiseurakuntien imaamit ovat tarttuneet hanakasti kaupungin tarjoukseen saada pop-up -rokotuspisteitä moskeijoiden läheisyyteen.
– Olemme olleet rokottamassa moskeijoilla. Käsitykseni mukaan on käytetty lähellä olevia pisteitä, missä on pystynyt väljästi rokottautumaan, kertoo yhteyspäällikkö Hanna Laine Helsingin kaupungin koronavalmistelusta.
Kaupungin yhteistyö imaamien kanssa juontaa juurensa pormestari Juhana Vartiaisen (kok.) elokuun lopussa järjestämään uskonnollisten johtajien tapaamiseen, jossa keskusteltiin rokotusten tärkeydestä.
– Uskonnollisten johtajien tuki on oikeasti tosi merkityksellistä, eikä siellä ei ole ollut soraääniä. Heidän kanssaan ei ole tarvinnut käydä yhtään keskustelua rokotusvastaisuudesta vaan päinvastoin, kertoo yhteyspäällikkö Laine Helsingin kaupungilta.
Vieraskielisten suuri osuus sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista on huolestuttanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja myös Turun seudulla. Syksyllä noin puolet HUS-alueella sairaalassa hoidettavista koronapotilaista on ollut muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan ulkomaalaistaustaisten yliedustus ei liity mihinkään yhteen etniseen ryhmään, vaan sairaaloissa on hoidettu monista eri maista Suomeen tulleita ihmisiä.
Somessa levinnyt väärää tietoa rokotuksista
Muslimiseurakunnissa näyttää yhteyspäällikkö Laineen mukaan olevan positiivinen suhtautuminen rokotuksiin, mikä on hänen mukaansa erityisen iso asia.
Moskeijoissa muun muassa jaetaan tietoa rokotuksista maahanmuuttajataustaisille heidän omalla äidinkielellään.
– Siellä kerrotaan, että tässä vieressä on rokotuspiste. Käy siellä ja vie mielelläsi perheesikin mukana, Laine kertoo.
Suurimmaksi ongelmaksi vieraskielisten osalta on osoittautunut väärä tieto, jota jaetaan sosiaalisessa mediassa. Rokotuskielteiset viestit tavoittavat vieraskieliset täysin toisella tavalla kuin valtamedian piirissä olevat suomen- ja ruotsinkieliset.
– Väärää tietoa näyttää leviävän todella paljon ja heillä on vääriä uskomuksia rokotuksista, Laine toteaa.
Sodan kokeneet eivät välttämättä pidä koronavirusta vaarana
Myös Suomi-Syyria Ystävyysseura on aktivoitunut edistämään vieraskielisten rokottamista. Yhdistys aikoo järjestää vajaan kahden viikon päästä tiloissaan pop-up rokotustapahtuman yhdessä Espoon kaupungin kanssa.
– Meillä oli keskustelu THL:n kanssa siitä, miten voisimme tavoittaa arabiankielisiä, jotta koronarokotteiden antaminen sujuisi hyvin. Sen jälkeen me ehdotimme, että me voimme tehdä meidän tiloissa pop-up rokotuspisteen, kertoo Suomi-Syyria Ystävyysseuran toiminnanjohtaja Mania Alkhatib.
Tilaisuus järjestään Alkhatibin mukaan siksi, että yhdistys haluaa auttaa viranomaisia tavoittamaan arabiankieliset.
– Rokotus pitää ottaa, koska se vähentää riskiä ja mahdollistaa sen, että kaikki palaavat normaaliin arkeen ilman rajoituksia.
– Haluaisin muistuttaa, että meidän kohderyhmä on tullut vasta vähän aikaan sitten Suomeen ja osa sota-alueelta. Myös lukutaidottomuuden takia viestintä saattaa onnistua paremmin oman yhteisön kautta, hän sanoo.
Sotataustalla Alkhatib tarkoittaa sitä, että sodassa olleilla saattaa olla luonnostaan erilainen käsitys siitä, mikä on vaarallista ja mikä ei. Se voi vaikuttaa koronarokotteen ottamishalukkuuteen.
– Sota-alueelta tulleet eivät välttämättä pidä koronavirusta vaarallisena.
Yhdistys aikoo kutsua Espoon Nihtisillassa 26. lokakuuta pidettävään pop-up rokotukseen ihmisiä mahdollisimman laajalti. Vaikka järjestäjänä on Suomi-Syyria Ystävyysseura, tilaisuus on tarkoitettu kaikille arabiankielisille. Alkhatib odottaa paikalle kymmeniä ihmisiä.
– Sosiaalisen median kautta tavoitamme tuhansia ihmisiä, Whatsapp- ja Facebook-ryhmissä. Laitamme myös tulostettuja ilmoituksia erilaisiin arkipäivän asiointipaikkoihin, kuten moskeijoihin.
Lue lisää: