Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Eroa kirkosta -sivusto on murentanut kirkon asemaa jo 18 vuotta – jäsenkato on vienyt miljardin seurakuntien kassasta

Kirkosta on 18 vuoden aikana eronnut lähes 900 000 suomalaista, joista 90 prosenttia Eroa kirkosta -verkkopalvelun kautta. Samaan aikaan kirkkoon on liittynyt 250 000 ihmistä.

Kirkon risti ja ohi lentäviä lintuja sinistä taivasta vasten.
Vaikka vuosittainen kirkollisveron tuotto ei ole laskenut, jäsenkato vaikuttaa kirkon kassaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kuva: Antti Eintola / Yle
Jani Nivala,
Mari Vesanummi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Eroakirkosta.fi 18 vuotta – jäsenkato on vienyt miljardin seurakuntien kassasta
Haastateltavina eroakirkosta.fi -sivuston takaa löytyvän Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n puheenjohtaja Petri Karisma ja Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen. Pirkkalassa jutulle pysähtyi tamperelaiset Esko Kataja, 19, Janika Kotala, 18, sekä nokialainen Jere Kantonen, 17. Toimittajana Jani Nivala

Vuonna 2003 perustettu Eroa kirkosta -palvelu on saanut lähes 795 000 suomalaista eroamaan evankelisluterilaisesta kirkosta. Nettipalvelun tekijöiden tarkoituksena oli paitsi saada ihmisiä eroamaan kirkosta myös kiinnittää huomiota evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon etuoikeuksiin.

Palvelun toisen perustajan, tamperelaisen Petri Karisman mukaan 18 vuoden aikana asenteissa on tapahtunut selvä muutos.

– Nykyään ei kysytä, kuulutko kirkkoon vaan et kai sinä enää kirkkoon kuulu. Tässä 18 vuodessa koko narratiivi kirkosta eroamisesta on muuttunut.

Eroa kirkosta -sivusto on ollut ensimmäisiä suomalaisia internet-palveluita ennen Facebookia ja muuta vuorovaikutteista sosiaalista mediaa. Karisman mukaan hyvin pienellä rahalla ja porukalla tehty sivusto on myös ensimmäisiä, jotka ovat saaneet yhteiskunnallista muutosta aikaan.

– Tämä on tehty niin peruspalikoilla kuin vain ikinä voi. Tämä on kansalaisaktivismia parhaimmillaan.

Miljardin jos toisenkin menetys

Kirkon näkökulmasta jäsenkato vaikuttaa suoraan kassaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpasen mukaan tarkkoja laskelmia ei voi tehdä, koska kirkosta eronneiden tulotasoa ei tiedetä. Mutta jos laskelmat perustaa keskiarvolle, puhutaan jo valtavista summista.

– Viime vuonna veromenetys oli 173 miljoonaa euroa. Suoraviivaisesti laskien kokonaismenetys 18 vuoden aikana olisi noin miljardin tai puolitoista.

Vapaa-ajattelijainliiton puheenjohtaja Petri Karisma
Yksittäiset kohut ovat aiheuttaneet isojakin piikkejä erotilastoihin. Petri Karisma uskoo, että kohujen aika on jo ohi. Kuva: Esa Ylikoski

Menetetyillä tuloilla olisi Simpasen arvion mukaan tehty enemmän nuorisotyötä ja diakoniaa lapsiperheissä. Vuosittainen kirkollisveron tuotto ei kuitenkaan ole laskenut, mutta se ei ole kasvanut samassa suhteessa kuntaveron kanssa.

– Ansiotulon ja eläketulojen tason kasvu kompensoi jäsenmäärän vähennystä, Simpanen selventää.

Suurin eropiikki on joulukuussa

Kirkosta eronneiden määrä nettipalvelun kautta on ollut tasaisen nousujohteista. Ensimmäisen viiden vuoden aikana eronneita oli 100 000. Puolen miljoonan raja meni rikki syyskuussa 2015. Ison piikin toi Ajankohtaisen kakkosen homoilta lokakuussa 2010, jolloin kirkosta erosi heti noin 30 000 suomalaista. Syksyn 2010 aikana eronneiden kokonaismäärä huiteli yli 50 000:n.

– Eihän silloin kahteen viikkoon mistään muusta puhuttukaan. Olin puhelimessa niin pitkään, että käteen tuli kramppi, joka piti hieroa terveeksi, Petri Karisma muistelee.

Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista toi myös pientä nostetta, mutta samanlaisia piikkejä ei ole Karisman mukaan enää odotettavissa. Suomi on muuttunut eikä kohuja ei saada enää aikaiseksi. Joulun lähestyminen povaa kuitenkin jälleen lukujen nousua.

– Eroista 25 prosenttia tapahtuu joulukuussa. Ihmiset eivät halua maksaa seuraavan vuoden kirkollisveroa, mutta eivät halua erota aikaisemminkaan, etteivät olisi maksaneet tyhjästä.

Palvelunsa täysi-ikäiseksi asti saanut Karisma pohtii, olisiko aika myös tutkimukselle. Olisi kiinnostavaa tietää, miten palvelu on muuttanut keskustelua ja esimerkiksi kirkon valta-asemaa.

– Pitäisi joskus analysoida itsekin, että mitä tässä nyt oikein on tapahtunut. Tämä on ollut internetin tapa tehdä muutosta.

Mitä ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 28.11. klo 23 asti.

Lue myös:

"Osasinpa sanoa ytimekkäästi": Päivi Räsänen piti Homoiltaa ensin laimeana keskusteluna – sitten kirkosta erosi 40 000 ihmistä

Suosittelemme