Seinäjokelainen Laura Ala-Kokko, 42, hypistelee nurmolaisella perhekirpputorilla pieniä lastenvaatteita. Niitä hän ei kertomansa mukaan ole vielä uudelle tulokkaalle ostanutkaan.
Kolmisen vuotta sitten Ala-Kokko kirjoitti blogitekstin otsikolla "Lapset, joita en koskaan tehnyt".
Tekstissä hän kertoi olevansa vapaaehtoisesti lapseton, mutta kuitenkin ilman varsinaista päätöstä siitä, että myös pysyisi lapsettomana.
Blogissa hän arvosteli muun muassa naisten syyllistämistä heidän omista valinnoistaan esimerkiksi olla synnyttämättä lapsia.
Nyt Ala-Kokko odottaa esikoistaan, jonka laskettu aika on toukokuun lopulla.
Hän kuvailee, että lapsitoive syntyi parisuhteen ja oman henkilökohtaisen elämäntilanteen takia.
– Kirjoitushetkellä en vielä ehkä ihan tiennyt, haluanko elämääni lapsia vai haluanko keskittyä johonkin muuhun. Tällä hetkellä taas tuntuu, että voin saada molemmat. Eli se on ehkä se muutos, mikä on tapahtunut, Ala-Kokko pohtii hymyillen.
Suomessa syntyvyys laski lähes kymmenen vuoden ajan ja kävi lopulta historiallisen alhaalla, kun kokonaishedelmällisyysluku laski vuoden 2010 1,87 lapsesta 1,35 lapseen naista kohden vuonna 2019.
Vuoden 2019 lopulla syntyvyys alkoi hiljalleen nousta ja koronapandemian aikana, erityisesti vuonna 2021, lapsia syntyi niin paljon, että alettiin puhua koronavauvoista ja vauvabuumista.
Koronakriisikö selittää?
Viimeisen parin vuoden aikana tapahtunutta muutosta syntyvyydessä vasta tutkitaan.
THL:n julkaisussa pohditaan pandemian vaikutusta siltä osin, että toisin kuin monessa muussa vauraassa maassa Suomessa syntyvyys kääntyi kasvuun.
THL:n näkemys on kuitenkin, että syntyvyyden kasvu on enemmänkin vastine sen pitkään jatkuneelle laskulle.
Koronan vaikutuksia ei voi kuitenkaan sulkea pois kokonaan, toteaa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
– Koronan pienen vaikutuksen osuutta puoltaa se, että kasvu on ollut suurin Helsingissä ja Uudellamaalla. Alueilla, joilla myös koronarajoitukset ovat olleet tiukimmat, Gissler sanoo.
Samalla linjalla Gisslerin kanssa on Väestöntutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Rotkirch muistuttaa, että tutkimusta vasta tehdään, mutta joitakin indikaattoreita on jo näkyvissä.
– Tiedämme esimerkiksi, että tietyille väestöryhmille pandemian ensimmäinen vaihe oli boosti, joka ruokki syntyvyyttä, tai ei ainakaan haitannut sitä. Avoimia asioita ovat kuitenkin esimerkiksi arvojen pysyvämpi muutos, miten työn ja uran merkitys on muuttunut tai onko parinmuodostus heikentynyt, Rotkirch sanoo.
Hän viittaa edellä mainituilla asioilla siihen, että vielä on epäselvää, jääkö pandemiasta ja uudesta hybridityöstä pysyvämpiä vaikutuksia perheellistymiseen ja syntyvyyteen.
Myös sillä on merkitystä syntyvyyteen, jos lapsihaaveita lykätään.
– Tiedämme vasta vuosien päästä, moniko onnistui lopulta toteuttamaan lapsihaaveensa, ja moniko siirsi niiden toteutumisen niin myöhään, ettei se onnistunutkaan. Täytyy muistaa, että naisen mahdollisuudet synnyttää terve lapsi laskevat vahvasti 35 ikävuodesta lähtien, Rotkirch muistuttaa.
Rotkirchin mukaan herättää huolta, että syntyvyys vaihtelee paljon eri sosiaaliluokkien välillä. Syntyvyys kasvoi erityisesti korkeasti koulutetuilla.
Kannustavampaa keskustelua?
Syntyvyyden kasvun kautta voi pohtia myös mahdollista asenneilmapiirin muutosta.
Selittyisikö niin sanottu vauvaboosti tällä, Anna Rotkirch?
– Sitäkin on mielenkiintoista tutkia. Syntyvyydestä on puhuttu hyvin eri tavalla viimeiset vuodet eli puhe on ollut kannustavampaa ja myönteisempää, hän toteaa.
Kiteyttäen lapsensaanti ja vanhemmuus ei näyttäytynyt hirveän muodikkaana tai tavoiteltavana yhteiskunnallisena asiana.
Anna Rotkirch, Väestöntutkimuslaitos
Rotkirchin mukaan 2010-luvulla yhteiskunnallinen puhe lapsista ja vanhemmuudesta keskittyi pitkälti vastakkainasetteluun eli esimerkiksi siihen, käykö äiti töissä vai ei, ovatko lapset varhaiskasvatuksessa vai ei tai onko ilmastomyönteinen teko saada lasta.
– Kiteyttäen lapsensaanti ja vanhemmuus ei näyttäytynyt hirveän muodikkaana tai tavoiteltavana yhteiskunnallisena asiana.
Rotkirch korostaa, että samaan aikaan kuitenkin perhemyönteisyyttä on tuotu esille ja Suomea on pidetty aina yhtenä maailman parhaista maista saada lapsia.
Rotkirch toivoo, että yleinen keskusteluilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi myös monimuotoisuuden kautta.
– Että otetaan huomioon koko kirjo isoista perheistä uusperheisiin ja yhden lapsen tai yhden vanhemman perheistä toivottuun lapsettomuuteen, johon voi sisältyä myös muunlaista lasten kanssa olemista, kuten kummivanhemmuutta. Toivotetaan lapset tervetulleiksi yhteiskuntaan ilman että tarkoitetaan, että jokaisen pitäisi olla biologinen vanhempi.
Ylhäältä ohjattua vaikuttamista?
Keskustelua myös politiikan merkityksestä syntyvyyteen käydään sekä julkisesti että myös tutkimuksellisesta näkökulmasta.
Poliittisten päätösten merkitys korostuu esimerkiksi erilaisten tukien muodossa, perhevapaapäätöksissä ja yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa, kun puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta.
Hallituksella on myös tuoreita väestöpoliittisia linjauksia, joissa toivottua lapsensaantia tuetaan eri keinoin.
– Samalla Suomessa on kuitenkin vähän pelkoa patistaa, eli ei esimerkiksi uskalleta sanoa, että totta kai yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa toiveisiin, eiväthän lapset tyhjästä synny, Anna Rotkirch puntaroi.
Itsekin muun muassa Seinäjoen varakaupunginvaltuutettuna istuva Laura Ala-Kokko uskoo, että poliittisilla päätöksillä on vaikutusta niin kauan, kun kukaan ei ohjaa "ylhäältä" ketään lisääntymään.
Ala-Kokko uskoo myös, että erilaisilla lapsensaantipalkkioilla tai -kannustimilla ei ole isoa vaikutusta.
– Politiikan merkitys lähtee paljon syvemmältä, eli esimerkiksi siitä, että on turvallinen olo ja että perhe-elämään ja lasten hoitamiseen saa tukea ja apua, Ala-Kokko pohtii.
Ei enää nousua?
Kelan äitiysavustushakemusten ja äitiysneuvolakäyntien määrien perusteella nousua ei ole syntyvyydessä odotettavissa tänä vuonna, eli syntyvyys tasaantuu.
Laura Ala-Kokko odottaa esikoistaan luottavaisena, vaikka yhteiskunnassa riittää hänen mukaansa vielä tekemistä esimerkiksi siinä, että ollaan aidosti perheystävällisiä ja otetaan huomioon koko perhe laajasti.
– Tällä hetkellä on turvallinen olo. Kyllä tänne uskaltaa jälkikasvua tuoda, hän hymyilee ja jatkaa kirpputorikierrostaan.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 11. helmikuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi:
Syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna – maahanmuutto kasvatti väkilukua