Yhdysvallat on varoittanut viime viikkoina, että Venäjä saattaa valmistella kiellettyjen kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöä Ukrainassa.
Tästä kielii se, että Venäjä levittää vahvistamatonta tietoa siitä, että Ukrainassa kehiteltäisiin kiellettyjä aseita. Venäjän epäillään näin pohjustavan mahdollisia omia kemiallisia tai biologisia iskuja.
Kummankaan osapuolen, Venäjän tai Ukrainan, ei tiedetä käyttäneen kemiallisia tai biologisia aseita kuukauden kestäneessä sodassa.
Millaisia nämä kielletyt aseet ovat ja miksi ne ovat niin suuri tabu sodankäynnissä? Kysyimme Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtajalta Paula Vanniselta sekä Ulkopoliittisen instituutin vierailevalta tutkijalta Eoin Micheál McNamaralta.
1. Mitä kemialliset ja biologiset aseet ovat?
Tappavia kemikaaleja, viruksia tai bakteereja.
Kemialliset aseet ovat myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä. Ne voivat vaikuttaa hermoston, hengityselinten tai verenkierron kautta sekä tunkeutua ihon läpi.
Tunnetuimmat kemialliset aseet lienevät sariini, erittäin myrkyllinen VX-hermokaasu ja Neuvostoliitossa kehitetty Novitšok-hermomyrkky.
– Esimerkiksi sariini-hermokaasu tukkii hermojärjestelmän, jolloin hermoimpulssin kulku jää jumiin. Ihminen alkaa nykiä, saa kramppeja ja hengitys lamaantuu. Se on hyvin tuskainen kuolema, sanoo Verifinin johtaja Paula Vanninen.
Monilla kemiallisiksi aseiksi luokitelluilla yhdisteillä on vain sotilaallista käyttöä. Sen lisäksi on joitakin kaksikäyttötuotteita, kuten kloori.
Biologiset aseet ovat puolestaan viruksia, bakteereja tai biologisia myrkyllisiä aineita. Niiden vaikutus voi kohdistua ihmisiin, eläimiin tai esimerkiksi juomaveteen. Biologisten aseiden käyttöä on hankalaa todistaa jälkikäteen, koska niitä voi levitä luonnollisestikin.
2. Miksi ne ovat kiellettyjä?
Niillä voidaan tappaa paljon ihmisiä nopeasti eivätkä siviilit voi usein suojautua niiltä.
Kemialliset ja biologiset aseet ovat arvaamattomia ja niitä on hankala kontrolloida.
Yksi sodan oikeudellisista periaatteista on se, että sotatoimien pitäisi kohdistua sotilaisiin, ei siviileihin. Kemialliset ja biologiset aseet voivat kuitenkin epätarkkuudessaan aiheuttaa siviileille suurta kärsimystä ja tappaa paljon ihmisiä nopeasti.
Siksi kansainvälisessä yhteisössä on ollut laaja yksimielisyys siitä, että kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö tulisi estää. Niitä ei saa käyttää edes sotilaskohteisiin.
– Kemialliset aseet on nähty epäreiluina, koska ne eivät anna kohteelle mahdollisuutta puolustaa itseään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Eoin Micheál McNamara.
Siviilit eivät voi Paula Vannisen mukaan käytännössä puolustautua mitenkään kemialliselta aseelta.
– On raukkamaista käyttää kemiallisia aseita siviileihin, Vanninen sanoo.
Kemiallisten aseiden kieltosopimus saatiin voimaan vuosikymmenien neuvottelujen jälkeen vuonna 1997 ja se sisältää listan tuhansista kielletyistä yhdisteistä. Kemiallisten aseiden kielto on hyvin kattava, sillä sopimukseen kuuluu lähes kaikki maailman valtiot.
Biologisten aseiden kieltosopimus tuli puolestaan voimaan vuonna 1972.
3. Missä kemiallisia ja biologisia aseita on käytetty viime vuosina?
Syyrian sisällissodassa sekä yksittäisten ihmisten murhaamisessa.
Kansainväliset laboratoriot ovat todenneet Syyrian valtion käyttäneen kemiallisia aseita siviilejä vastaan ainakin kolme kertaa vuodesta 2013 lähtien. Epäiltyjä kemiallisia iskuja on huomattavasti enemmän.
Syyrian kemiallisten iskujen näytteitä on tutkittu myös Verifin-instituutin laboratoriossa Helsingissä.
Syyria painostettiin liittymään kemiallisten aseiden kieltosopimukseen sen jälkeen, kun maasta kantautui ensimmäisiä tietoja kemiallisista iskuista. Se ei ole kuitenkaan estänyt Syyriaa käyttämästä kemiallisia aseita sisällissodassa.
Syyriassa on vahvoja viitteitä ainakin sariinin ja kloorin käytöstä. Syyrian hallinnon epäillään saaneen kemiallisia aseita ja siihen liittyvää tietotaitoa liittolaiseltaan Venäjältä.
– Syyrian iskut voivat valitettavasti antaa viitteitä siihen, kuinka kemiallisia aseita saatetaan käyttää tulevaisuudessa Ukrainassa, Ulkopoliittisen instituutin tutkija McNamara sanoo.
Kemiallisilla aseilla on tapettu myös konfliktien ulkopuolella.
Neuvostoliitossa kehiteltyä Novitšok-hermokaasua käytettiin Venäjän entisen vakoojan Sergei Skripalin myrkyttämiseen Britanniassa vuonna 2018. VX-hermokaasulla puolestaan murhattiin Pohjois-Korean diktaattorin velipuoli Kim Jong-nam Malesiassa vuonna 2017.
Biologisten aseiden käytöstä ei ole todisteita viime vuosikymmeniltä.
4. Mitä Venäjän kemiallisista ja biologisista aseista tiedetään?
Venäjällä epäillään olevan kiellettyjen aseiden varastoja ja tuotantoa, vaikka osa on saatu tuhottua.
Venäjällä on ollut korkealuokkaista osaamista ja innovatiivisuutta kemiallisten ja biologisten aseiden kehittämisessä Neuvostoliitosta lähtien. Tunnetuimpia lienevät hermomyrkyt, kuten erilaiset Novitšok-yhdisteet.
Venäjän epäillään jatkavan kiellettyjen aseiden tuotantoa kieltosopimuksista huolimatta.
Venäjä on allekirjoittanut kemialliset aseet kieltävän sopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiota ilmoittamaan kaikista kemiallisista aseistaan ja niiden tuotantolaitoksista, jonka jälkeen kansainvälinen yhteisö tuhoaa ne. Näin on tehty myös Venäjällä, jossa ilmoitetut tuotantolaitokset on tuhottu.
5. Miksi Venäjä olisi valmis käyttämään kiellettyjä aseita?
Näyttääkseen muulle maailmalle sinnikkyytensä. Sota-asiantuntija ei usko Venäjän turvautuvan kemiallisiin aseisiin.
Venäjä haluaa näyttää Ukrainalle ja lännelle, että se on valmis menemään pitkälle voittaakseen tämän sodan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Eoin Micheál McNamara.
Venäjä on pullistellut muskeleitaan Ukrainan hyökkäyksen aikana, sillä se kertoi viime viikonloppuna käyttäneensä hypersoonista Kinžal-ohjusta, eli yliääniohjusta. Tätä ei ole kuitenkaan voitu varmasti todistaa, eli kyse voi olla puhtaasti Venäjän propagandasta.
Syynä pullisteluun voi olla odotettua hitaampi eteneminen Ukrainassa.
– Venäjä haluaa näyttää, millaisia tuhoavia aseita sillä on ja kuinka se on valmis käyttämään niitä taivuttaakseen Ukrainan tahtoonsa, McNamara sanoo.
Kemiallisiin ja biologisiin aseisiin turvautuminen olisi osoitus siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin keinot olisivat käymässä vähiin Ukrainassa.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo ei ole pitänyt todennäköisenä, että Venäjä tai Ukraina käyttäisi kemiallisia tai biologisia aseita. Venäjän perinteisten aseiden tuhovoima on niin valtava, ettei sen tarvitse turvautua kemiallisiin aseisiin. Ukrainalle mainehaitta olisi liian suuri.
6. Millaisia seurauksia Venäjälle voisi tulla kemiallisten aseiden käytöstä?
Lisää talouspakotteita, mutta ei sotilaallista väliintuloa.
Kiellettyihin aseisiin turvautuminen tekisi Venäjästä yhä pahemman hylkiövaltion ja sysäisi sen kauemmaksi kansainvälisen yhteisön laidalle.
McNamara arvioi jopa, että se merkitsisi uutta kappaletta modernissa kansainvälisissä suhteissa: YK:n turvallisuusneuvoston jäsen käyttäisi kiellettyjä aseita, vaikka jäsenvaltioiden odotetaan noudattavan kansainvälisiä sopimuksia.
McNamara arvioi, että kemiallinen isku pakottaisi Euroopan ja Yhdysvallat määräämään lisää talouspakotteita Venäjälle ja lisäämään asetukea Ukrainalle. Sotilaallinen väliintulo on kuitenkin epätodennäköinen.
– Vaikka Putin käyttäisi biologisia tai kemiallisia aseita, suora sotilaallinen puuttuminen ei silti ole yksi [lännen] vaihtoehdoista, McNamara sanoo.