Suojelutyöstä sopimisessa ja käytännöissä on edelleen haasteita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS tiedottaa.
Sairaanhoitopiiri kertoo, että viikko sitten alkanut hoitajajärjestöjen lakko muutti HUSin arkea merkittävästi. Siitä lähtien suojelutyöneuvotteluja on käyty hoitajajärjestöjen kanssa päivittäin. Lakon alkaessa näkemykset riittävästä suojelutyön määrästä olivat kaukana toisistaan, mutta viikon aikana lähentymistä on tapahtunut, HUS kertoo.
HUSin mukaan sen esitykset suojelutyöneuvotteluissa perustuvat lääketeellisten asiantuntijoiden arvioon potilashoidon tarpeesta.
– Esitykset eivät ole kannanottoja lakko-oikeuteen tai palkkaratkaisuun, vaan ne perustuvat potilaiden päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon turvaamiseen, sanoo hallintoylihoitaja Marja Renholm tiedotteessa.
Merkittävin vaikeus HUSin toiminnassa on ollut diagnostisten tutkimusten saatavuus. Myös päivystyspotilaiden laboratorio- ja kuvantamistutkimuksien järjestämisessä on ollut haasteita. Kiireellisiä tutkimuksia joudutaan perumaan eikä esimerkiksi syöpäpotilaiden diagnoosien, hoitojen ja leikkausten kannalta kaikkia välttämättömiä tutkimuksia saada tehtyä, HUS kertoo.
HUSin mukaan päivystyksissä hoitohenkilöstöä on ollut noin 60 prosenttia normaalista määrästä ja Uudenmaan Päivystysavun kyky tukea päivystysten toimintaa on niukka.
Kuitenkaan yhtä suurta ruuhkaa päivystyksiin ei ole tullut, kuin etukäteen pelättiin, HUS kertoo. Tämä selittyy sillä, että päivystyksiin on hakeutunut potilaita noin 75 prosenttia normaalimäärästä.
Suojelutyön käytännöissä haasteita
Suojelutyöneuvotteluissa katsotaan tilannetta aina kolmeksi päiväksi eteenpäin. Tämän lisäksi käydään vielä lisäneuvotteluja.
– Neuvottelujen lyhyt aikajänne tarkoittaa sitä, että aikaa potilaiden hoitoon kutsumiseen ja tarvittavien etukäteisjärjestelyjen tekoon on hyvin vähän. Hoitajien määrät elävät koko ajan, välillä jo neuvoteltua henkilömäärää myös vähennetään, kertoo Renholm.
HUSin mukaan työnjako toimii siten, että esihenkilöt kutsuvat jokaiseen työvuoroon sovitun määrän henkilökuntaa töihin. Ongelmana kuitenkin on, että usein järjestöjen päätökset lisähenkilökunnasta tulevat vasta illalla.
– Neuvotteluissa luvattu henkilömäärä ei ole aina toteutunut, koska henkilöstöä ei ole tavoitettu tai työntekijät ovat kieltäytyneet tulemasta työvuoroon. On myös ollut tilanteita, joissa henkilökuntaa on ollut enemmän kuin sovittu. Tämä johtuu siitä, että työnantajalla ei ole oikeutta kysyä, kuka osallistuu lakkoon ja kuka ei, HUSin hallintoylihoitaja Marja Renholm sanoo.
SuPerin puheenjohtajalla ei tietoa työstä kieltäytyjistä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan heillä ei ole tiedossa, että jotkut työntekijät olisivat kieltäytyneet menemästä työvuoroon, kuten HUS kertoo tiedotteessa.
– En ole tällaisesta kuullut. Kyllä meidän työntekijät menevät töihin jos kutsu suojelutyöhön tulee. Yhtään ilmoitusta Aluehallintovirastoon ei ole tietääksemme tehty siitä, että potilasturvallisuus olisi vaarantunut, Paavola sanoo.
Paavola ihmettelee, miksi HUS puhuu tiedotteessa tilanteesta, missä henkilökuntaa on ollut enemmän kuin sovittu, ja esittää syyksi sen, ettei työnantaja voi kysyä työntekijöiltä lakkoon osallistumisesta.
– Eihän lakkoon osallistumista tai ammattiryhmään kuulumista ole ennenkään saanut kysellä, Paavola sanoo.
Paavola muistuttaa, että HUSilla on oikeus jakaa saamansa työvoima eri työtehtäviin.
Hänen mukaansa hoitajat ja hoitoalan järjestöt ovat jo vuosia valittaneet siitä, että eri osastoilla on krooninen pula työntekijöistä, mutta työnantaja ei ole aiemmin reagoinut lisäresurssipyyntöihin.
– Nyt kun lakko on päällä, työnantaja onkin yhtäkkiä huolissaan riittämättömistä resursseista, Paavola sanoo.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9.4.2022 kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: