Åbo Akademi, ammattikorkeakoulu Novia ja Siirtolaisinstituutti ovat tutkineet viiden kylän asukkaita, ja syitä miksi maaseudulle on haluttu jäädä asumaan.
Pohjanmaalla tukimukseen on osallistunut asukkaita Jepualta, Munsalasta, Molpesta, Maksamaalta sekä Teerijärveltä. Tutkimustulosten mukaan päätös jäädä asumaan maaseudulle on yhtä tietoinen kuin päätös muuttaa pois.
Novian projektinjohtaja Ida Haapamäen mukaan aikaisemmin on tutkittu ainoastaan syitä miksi muutetaan pois.
– Paikkakunnalle jääminen on mielletty passiiviseksi, päätöksen tekemättä jättämiseksi. Meidän teesi on, että jääminen on yhtä aktiivinen päätös kuin poismuuttaminen.
Tutkimuksen lähtökohtana on, että ihmiset jäävät kotikonnuilleen yrittämiseen, yhteisöllisyyteen ja yhteisötoimintaan liittyvien syiden vuoksi. Syy mikä saa ihmiset jäämään voi Haapamäen olla jokin aivan muu kuin mitä ensisilmäyksellä voisi ajatella.
– Se tiedetään että palvelut ovat tärkeitä. Toisaalta moni käy toisella paikkakunnalla töissä ja saa palvelunsa samalla sieltä.
Nykyään esimerkiksi vetovoimaa saattaa lisätä hyvät verkkoyhteydet.
– Paikallinen pankkikonttori ei ole yhtä tärkeässä asemassa kun pankkiasiointi hoidetaan verkossa.
Projektin tuloksena saadaan kunnille toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää palveluiden ja infrastruktuurin suunnittelussa sekä kunnan markkinoinnissa.
Tutkimusta on määrä laajentaa Varsinais-suomeen sekä Uudellemaalle.
– Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asiat ovat paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla. Se on tutkimuksen kannalta mielenkiintoista. Mistä se johtuu, miksi Pohjanmaa on elinvoimaisemopi, Haapamäki pohtii.
Juttu on tiivistelmä Svenska Ylen artikkelista: Han bor intill gården där han föddes – nu undersöker forskare varför folk vill bo kvar på landet