Pitkään valmisteltu perhevapaauudistus tulee voimaan tänään maanantaina.
Lakiuudistusta perhevapaista yritettiin saada tehtyä jo Juha Sipilän (kesk.) vaalikaudella, jolloin uudistushanke kaatui hallituksen sisäisten kiistojen takia alkuvuonna 2018. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kaudella uudistuksen läpivientiä on lykännyt koronaviruspandemian hoito.
Tänään tasa-arvoa tavoitteleva uudistus tulee viimein voimaan. Kokosimme vastaukset viiteen kysymykseen historialliseksikin kuvatusta uudistuksesta.
1. Mitä uudistus käytännössä tarkoittaa?
Perhevapaauudistuksen suurin muutos on se, ettei uudessa laissa erotella lapsen äitiä ja isää kuten aiemmassa mallissa vaan se on sukupuolineutraali. Enää ei puhuta äitiys- tai isyysrahasta. Vanhempainpäivärahojen uudet nimet ovat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.
Uusi malli tuo joustavuutta ja valinnanvapautta vapaiden pitämiseen. Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Yhden vanhemman perheissä lapsen vanhempi saa molemmat kiintiöt.
Vanhempainrahaa voi käyttää useassa osassa ja vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti, jolloin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä.
2. Miksi perhevapaauudistus on tehty?
Perhevapaauudistus on haluttu tehdä, jotta vapaat ja vastuu lapsenhoidosta jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Suomessa isät käyttävät vanhempainvapaita vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kelan mukaan isät pitivät vain 10 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä vuonna 2020.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä paitsi vanhempien välistä tasa-arvoa myös tasa-arvoa työelämässä. Naisten pitkät perhevapaat heikentävät naisten palkka- ja urakehitystä ja lopulta myös tulevaa eläkettä.
Perhevapaauudistuksella halutaan myös huomioida aiempaa paremmin monimuotoisia perhetilanteita.
3. Keitä uudistus koskee?
Uudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on syyskuun 4. päivän jälkeen.
Adoptioperheissä uutta lakia sovelletaan, kun lapsi tulee perheeseen heinäkuun viimeisen päivänä tai sen jälkeen.
Jos vanhemmat ovat alkaneet saada vanhempainpäivärahoja jo aiemmin, ei niitä voi muuttaa uuden lain mukaiseksi. Uusi ja vanha laki toimivat rinnakkain vuoden 2024 loppuun saakka.
Raskaana oleva vanhempi on voinut hakea uudistuksen mukaista raskausrahaa ja vanhempainrahaa Kelasta jo toukokuusta lähtien, mutta tästä maanantaista alkaen myös lapsen toinen vanhempi pystyy hakea uuden lain mukaista vanhempainpäivärahaa.
– Uudistus on myös Kelan etuusratkaisijoille uusi. Kaikki hakemukset käsitellään mahdollisimman nopeasti, mutta ruuhkahetkiä voi syksyn aikana syntyä, etuuspäällikkö Johanna Aholainen arvioi Kelan tiedotteessa perjantaina.
4. Millaisia vaikutuksia uudistuksella on?
Iso kysymys on, kuinka hyvin uudistus todellisuudessa kannustaa perhevapaiden tasaisempaan käyttöön. Jäävätkö isät uudistuksen myötä useammin kotiin hoitamaan lastaan?
Tästä on tehty jonkinlaisia arvioita. Tutkimuslaitos Laboressa (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on kehitetty uudistuksen vaikutuksia arvioiva malli. Viime vuotisen arvion mukaan noin neljännes isistä on perhevapaauudistuksen myötä isyysvapaalla nykyistä pidempään.
Uudistuksen työllisuusvaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi viime syksynä, että kyseessä ei lähtökohtaisesti ole työvoimapoliittinen uudistus.
– Vaikutusarvioiden pohjalta on todettu, että työllisyysvaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä suuntaan tai toiseen. Uskon, että pitkällä tähtäimellä tällä voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Sarkkinen kommentoi perhevapaauudistusta maanantaina Ylen aamussa. Katso koko haastattelu täältä.
Uudistuksen käytännön toteutus voi jäädä joiltain osin torsoksi, sillä vanhempainvapaiden palkalliset osuudet ovat vielä sopimatta työehtosopimusten tasolla yksityisillä työmarkkinoilla. Vaikka laissa äitiä ja isää ei erotella, on monissa työehtosopimuksissa edelleen eripituiset palkalliset vapaat lapsen isälle ja äidille.
Perhevapaauudistuksessa on kritisoitu sitä, ettei se tuo muutoksia kotihoidontukeen. Vain hyvin harva isä nostaa kotihoidontukea. Kelan mukaan vuonna 2021 kuusi prosenttia kotihoidontuen saajista oli miehiä. Esimerkiksi taloustieteilijä Tuomas Kososen mielestä kotihoidon tuen säilyttäminen ennallaan ei ollut hyvä asia. Hänestä tuki tulisi muiden Pohjoismaiden tapaan lyhentää 1,5 vuoteen.
– Kyse on siitä, mihin sosiaaliturvajärjestelmä ohjaa. Nyt se ohjaa sukupuolten tasa-arvon, äitien työuran ja tutkimusten mukaan myös lasten kehityksen kannalta huonoon suuntaan, nykyisin Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tutkimusprofessorina työskentelevä Tuomas Kosonen sanoi Ylelle viime vuonna.
5. Kuinka paljon uudistus maksaa?
Perhevapaauudistus aiheuttaa lisää julkisen talouden kustannuksia. Tämä johtuu pitkälti vanhempainvapaapäivien lisääntymisestä ja erityisesti isien osuuden lisäämisestä. Kuluja tulee myös siitä, että tukea korotetaan vanhempainvapaan 16 ensimmäiseltä päivältä.
Kaiken kaikkiaan kustannuksia tulee vuositasolla arvion noin 80 miljoonaa euroa. Kustannusvaikutukset riippuvat kuitenkin pääasiassa siitä, kuinka innokkaasti isät tarttuvat tarjolle tuleviin perhevapaisiin.
Mitä ajatuksia perhevapaauudistus herättää? Aiheesta voi keskustella tiistaihin 2. elokuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: