Kiireettömän hoidon hoitojonot ovat tänä vuonna kasvaneet selvästi. Ylen sairaanhoitopiireille tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että hoitotakuun toteutuminen on monin paikoin heikentynyt entisestään. Tilanne kuitenkin vaihtelee jonkin verran.
Kiireettömään hoitoon kuuluvat sairaudet, jotka eivät välittömästi uhkaa henkeä tai terveyttä. Esimerkiksi kaihi- ja tekonivelleikkaukset, kohdunpoistot ja sterilisaatiot ovat kiireetöntä hoitoa, joka pitäisi saada kuuden kuukauden sisällä lähetteestä.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yli kuusi kuukautta jatkohoitoa odottaneiden määrä on tällä hetkellä noin 1 400. Tämä on tuhat enemmän kuin viime vuoden lopussa. Määrä on kolminkertaistunut puolessa vuodessa.
– Hoitotakuun toteutuminen on heikentynyt merkittävästi viime vuoden lopusta, Kuopion yliopistollisen sairaalan johtaja Olavi Airaksinen tiivistää.
Monissa sairaanhoitopiireissä tilannetta kuvaillaan vaikeaksi. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoitotakuu ei toteudu useilla erikoisaloilla. Selvästi pisimmät jonot ovat ortopedian ja traumatologian vastuualueella. Hoitoon jonottaa lähes 11 000 potilasta.
– Hoitojonot ovat kasvaneet tämän vuoden aikana kenties pidemmiksi kuin koskaan, vs. johtajaylilääkäri Kati Ojala kertoo Ylen kyselyssä hoitotakuun toteutumisesta OYSissa.
Hyvä tilanne on tällä hetkellä muun muassa Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Niissä jonot ovat maltilliset.
Jonoja monilla erikoisaloilla
Useissa sairaanhoitopiireissä hoitojonot ovat pisimpiä ortopedialla. Jonoja on myös esimerkiksi silmätaudeilla, urologialla, naistentaudeilla ja psykiatrialla.
KYSillä pahin tilanne on ortopedialla. Siellä pystytään tällä hetkellä tekemään kymmenen tekonivelleikkausta viikossa, kun normaalisti niitä tehtäisiin 40. Leikkausta jonottaa yliajalla noin 600 potilasta.
Tavallista hitaampi leikkaustahti johtuu muun muassa siitä, että henkilöstöä on jouduttu siirtämään kiireelliseen hoitoon. Viime kuukausina myös kesäsulut ovat vähentäneet leikkausten määrää.
– Nivelkipuisen potilaan kivulias aika on pidentynyt, ja sitä kautta tilanne on vakava, vaikka kyse ei ole henkeä uhkaavista sairauksista, tuki- ja liikuntaelinsairauksien osaamiskeskusjohtaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jukka Huopio myöntää.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä selkeästi pahin tilanne on psykiatrialla, missä hoitotakuun ylittäneitä potilaita on 1 400. Psykiatrisessa hoidossa kiireellistä hoitoa annetaan vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.
– Ei-kiireellistä toimintaa on jouduttu tauottamaan, jotta on voitu turvata päivystys, raskaana olevien ja synnytysten hoito sekä kiireellinen hoito, johtajaylilääkäri Eija Tomás kommentoi Ylen kyselyssä.
Kuuntele: 84-vuotias Paavo Hyvönen on jonottanut polvileikkaukseen yli vuoden. Haastattelussa Paavo Hyvönen ja hänen poikansa Arvo Hyvönen.
"Erittäin huonolta näyttää syksyn osalta"
Hoitojonojen selvään kasvuun on sairaanhoitopiirien vastausten mukaan useita eri syitä: korona, hoitoalan viime kevään työtaistelut ja hoitajapulan syveneminen. Hoitajapulan aiheuttamat haasteet toistuvat lähes kaikissa Ylen saamissa vastauksissa.
Hoitajajärjestöt muistuttivat viime kevään lakon aikana jo vuosia jatkuneesta kroonisesta työvoimapulasta, johon työnantajat eivät ole aiemmin reagoineet.
KYSin Olavi Airaksinen myöntää, että hoitohenkilöstön puute on pikkuhiljaa pahentunut viime vuosina.
Kiireettömästä hoidosta on jouduttu monissa sairaaloissa hoitajapulan vuoksi siirtämään henkilöstöä kiireellisen hoidon pariin päivystykseen ja osastoille.
Ongelmia on koko hoitoketjussa, kun hoitajapula näkyy kaikkialla. Jatkohoitoa odottavia potilaita ei voida siirtää tai suunniteltuja leikkauksia ei voida toteuttaa, koska uudet potilaat eivät mahdu osastoille tai siitä eteenpäin maakunnan terveyskeskuksiin.
– Koko ketju sakkaa pahasti, Airaksinen toteaa.
Jukka Huopio kertoo, että ortopedian toiminnan pitäisi käynnistyä syyskuun alussa kesätauon jälkeen täysillä. Resurssista on kuitenkin käytettävissä noin kolmasosa.
– Erittäin huonolta näyttää syksyn osalta, hän arvioi tulevaa.
Jonojen muodostumiseen on joissain sairaaloissa myös muita syitä, jotka juontavat juurensa muiden yksiköiden lakkauttamisiin tai sairaalatilojen muuttoihin.
– Uhkaavat uudet hoitajajärjestöjen työtaistelutoimenpiteet aiheuttavat myös merkittävän riskin hoitojonojen edelleen kasvamiselle Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyrki Jalkanen ennakoi.
Jonojen purkamiseen käytetään esimerkiksi ostopalveluja
Jonoja yritetään purkaa sairaaloissa monin eri tavoin. Keinovalikoimassa ovat muun muassa hoitohenkilöstön rekrytoinnit, potilaiden nopeampi kotiuttaminen sekä ostopalvelut. Käytössä ovat myös hälykorvaukset.
KYSin sairaalan johtaja Olavi Airaksinen muistuttaa, että potilaiden nopeampi kotiuttaminen tai jatkohoitoon saaminen ei sekään ole yksinkertaista.
– Maakunnassa jatkohoitopaikat eivät vedä, koska henkilöstöpula näkyy sielläkin. Kotiinkaan ei voi laittaa liian huonokuntoisena, hän pohtii.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tilannetta pyritään helpottamaan muun muassa tekemällä yli- ja lisätöitä. KYSillä on mietitty myös eri ammattiryhmien työnjaollisia kysymyksiä sekä päällekkäisen työn karsimista.
Lähes kaikki sairaanhoitopiirit näkevät tärkeimpänä keinona hoitajapulan selättämisen.
– Realismi kytkeytyy vahvasti hoitajakysymykseen. Jonot korjaantuisivat pikkuhiljaa, jos se saataisiin ratkaistua. Olemme useita vuosia näissä ongelmissa, jos sitä ei saada ratkaistua, KYSin Jukka Huopio arvioi.
Ylen kyselyyn vastasivat lähes kaikki Suomen sairaanhoitopiirit.
Millaisia kokemuksia sinulla on hoitotakuun toteutumisesta? Keskustele aiheesta 26.8.2022 klo 23:een saakka.
Aiheesta lisää: