Meahcivalji bivdin Sámis geasuha máttaolbmuid ja bivdoturisma orru ain lassáneamen. Bivdu ovttas beatnagiiguin ráfehuhttá ja bidjá bohccuid johtui árračavčča juo.
Go ealgabivdu ja rievssatbivdu álgá čakčamánus de lea bohccuin ain vistta. Badjeolbmot oidnet, ahte boazu ii bálle ohcat guobbariid ja buoidut dalle go livččii dan áigi.
Muttošjávrri bálggus Anáris háliida gieldit bivddu oalát báikegotti olggobealde boahtti bivdiin.
Ruoŧas čearut sáhttet gieldit bivddu gaskaboddosaččat, váttisvuođaid haga
Okta vejolašvuohta livččii gieldit bivddu dihto áigodagas ja ráddjejuvvon guovllus, nu movt čearut ja leanahálddahus Ruoŧas dahket.
Rievssatbivddu ja boazobargguid lea vejolaš maiddái oktii heivehit, gaskaboddosaš gildosiiguin, muitala Per Anders Nutti, ságádoalli Sárevuomi čearus Davvi-Ruoŧas.
– Go luoitit bohccuid Norgga bealde Ruoŧa beallái, de mis lea máholašvuohta delle gieldit daid bivdiid. Váldá moadde beaivve das mo mii almmuhit, de leanahálddahus gieldá bivddu.
Čearru almmuha leanahálddahussii, man guovllus sii leat bohccuiguin ja man áigodahkii sii dárbbašit bivdogildosa. Gildosa sáhttá bidjat vaikko golmma vahkkui.
– Dat ii leat mihkkege problemaid, dat bivdit dihtet govt dat lea, mii lávet juohke jagi nie dahkat, muitala Nutti.
Bálggus geahččaladdá Suoma dálá bivdolohpevuovdima doallevašvuođa
Muttošjávrri bálggus mearridii čakčačoahkkimisttis sáddet bivdolobiid vuovdi Meahcceráđđehussii almmuhusa, ahte sis ii leat eará vejolašvuohta go gieldit bivddu olggobealde báikegotti boahtti bivdiin 1.8.2023 rájes.
Boazoisida Osmo Seurujärvi mielde dát guoská sihke rievssatbivddu ja ealgabivddu.
– Orru ahte ii leat mihkkege meriid das man ollu vuvdet lobiid, jus rievssahat leat valjibut de lasihit lobiid, ja seamma lea ealggain, árvala Seurujärvi.
Bivdolobiid vuovdimis nu daddjon stáhtaeatnamiin vástida Suoma lágaid mielde Meahcceráđđehus. Dat ráđđádalláge sihke bálgosiiguin ja Sámedikkiin jahkásaččat das mii guoská eanageavaheapmái. Bivddu ráddjema leat sávvan sihke bálgosat ja Sámediggi.
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá bures ipmirdit bálgosa mearrádusa.
– Sámediggi lea ráđđádallanvuogádagas Meahcceráđđehusain geahččalan ráddjet bivddu olgobáikegotti olbmuin. Ovdamearkan ealgabivddu negatiivvalaš váikkuhusaid leat geahččalan eastit, dathan leat oalle viidát, Giehtaruohttasis nuortaráji rádjái seammalágan hástalusat, muitala Sámedikki ságadoalli Juuso.
Rávvagat bivdiide leat fállun
Meahcceráđđehus lea bures diehttevaš das, ahte bivdu sáhttá hehttet boazobargguid. Lohpevuovdima oktavuođas bivdiide addojuvvoge kárta das mo bálgosiid ráját mannet.
Lohpevuovdima neahttasiidduin Meahcceráđđehus rávve vel bivdolobi oasti ná: Amma fuolahat das ahte it doaimmainat dagat hehttehusa boazoealáhussii. Dan oktavuođas lea vel boazoisida namma ja telefonnummir.
Okta veahkkeneavvu astoáiggi bivddu ja boazoealáhusa oktiiheiveheapmái lea porotyot.fi-digitálabálvalus. Dohko bálgosat almmuhit daid guovlluid gos dárbbašit bargoráfi.
Bivdi rahpá telefovnnas kártta ja oaidná ruoksadin dan guovllus gos boazobarggut leat aiddo jođus. Dan bálvalusa geavahit juo ollu bálgosat, davimusain Giehtaruohtas Eanodagas, Lappi bálggus Soađegilis ja Kuivasalmi Gihttelis.
Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.
