PEKING Kiinan muurilla on hiljainen lauantaipäivä. 1300-luvulla rakennettu Juyongin solan pätkä Pekingin pohjoispuolella on yksi Kiinaa halkovan kuuluisan monumentin suosituimmista osuuksista, mutta nyt se on lähes tyhjä.
– Ajat ovat olleet kauheat, huokaa 39-vuotias Wei Yong.
Hän on yksi monista, jotka ovat jääneet vaille alan töitä pandemian alettua. Turismi on henkitoreissaan. Syynä on Kiinan tiukka niin sanottu “dynaaminen nollatoleranssi”. Se tarkoittaa, että Kiina pyrkii nitistämään joka ainoan koronatapauksen ennen kuin se vapauttaa yhteiskunnan koronarajoituksista.
Turistiopas Wei Yong on tuntenut sen kipeästi.
– Menetin lähes kaikki tuloni, hän kuvaa koronapandemian ensimmäistä vuotta.
Koronarajoitusten takia ulkomaiset turistit eivät ole päässeet Kiinaan yli kahteen ja puoleen vuoteen. Tunnelma jääkaappimagneetteja ja välipaloja myyvillä kojuilla Kiinan muurilla onkin sumuisena päivänä uninen.
Maahan pääsevät ulkomaalaiset joutuvat kymmenen päivän karanteeniin. Kiinalaisetkaan eivät saa lähteä ryhmämatkoille ulkomaille.
Ennen pandemiaa Wei Yong vei kiinalaisia ryhmämatkoille Eurooppaan, myös Suomeen. Hän muistaa junamatkan Pietarista Helsinkiin, jossa hän vei kiinalaiset katsomaan Sibelius-monumenttia ja Temppeliaukion kirkon kallioseiniä. Hän opasti myös ulkomaalaisia Pekingin nähtävyyksillä.
– Nämä ovat hyviä muistoja, hän sanoo näyttäessään kännykältä videota, jossa opastaa suomalaista kuoroa Pekingin Kielletyssä kaupungissa.
Kuorolaiset laulavat ja tunnelma on iloinen.
– Se oli elämäni parasta aikaa. Tapasin ihmisiä kaikkialta maailmasta. Olin onnellinen ja tulotkin olivat hyvät, Wei Yong muistelee kahtatoista vuottaan turismin parissa.
Perheenisä joutui työttömäksi
Turismin hiljenemisellä on ollut iso vaikutus miljoonien kiinalaisten arkeen.
– Pahinta oli tulojen menetys. Minun pitäisi pystyä ansaitsemaan perheelleni elanto, Wei Yong huokaa kävellessämme muurilla.
Fitch Ratings -luottoluokitusyhtiön mukaan joka kymmenes kiinalainen sai elantonsa turismista vielä ennen pandemiaa vuonna 2019.
– Turismin hidas elpyminen painaa taloutta, koska sen osuus on ollut iso. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 11 prosenttia, arvioivat asiantuntijat Flora Zhu ja Jenny Huang yhtiön verkkosivulla elokuussa.
Kun Kiina suljettiin pandemian takia vuoden 2020 alussa, Wei Yong uskoi elämän palautuvan pian normaaliksi. Aluksi hän nautti levosta. Työvuosina hän ei aina ehtinyt pitää viikossa edes yhtä lepopäiviä.
Kun rajoitukset vain jatkuivat, hän huolestui.
– Elimme vaimoni tienesteillä. Ilman häntä en olisi selvinnyt, Wei Yong miettii.
Pariskunnan lapsi asuu nyt maalla isoäidin luona.
– Toivon, että elämä palautuu normaaliksi, hän miettii. Sitten lapsi voisi palata myös Pekingiin, hän sanoo.
Selvittyään shokista Wei Yong ryhtyi etsimään töitä. Hän ajoi taksia ja kuljetti kakkuja lähettinä. Mikä tahansa homma oli tervetullut, mutta liian usein hän huomasi, että 39 vuoden ikä oli este.
– Kiinassa on vaikea työllistyä uudelle alalle yli 35-vuotiaana, Wei Yong uskoo.
Nyt hän opettaa taekwondoa lapsille. Opiskeluaikana hankittu musta vyö tuli tarpeeseen ja lasten ohjaus tuntuu palkitsevalta.
Wei Yong toivoo, että elämä palautuisi takaisin normaaliin eli aikaan ennen koronavirusta.
– Turismi on ainoa ala, joka kärsii yhäkin. Ravintolatkin ovat jo auenneet, hän miettii.
Oma kännykkä voi evätä matkustusluvan
Kiinan turismi on ollut näyteikkuna Kiinan vaurastumisesta, kun miljoonilla on ollut varaa matkustaa maailmalle, myös Suomeen. Nyt maailmanmatkailuun tottunut keskiluokka ei ole päässyt ulkomaille liki kolmeen vuoteen.
Wei Yong myöntää olevansa väsynyt rajoituksiin. Hän on menettänyt paljon. Hän ei silti ryhdy arvostelemaan kovia toimia, jotka tälläkin hetkellä sulkevat parisataa miljoonaa kiinalaista karanteeniin eri puolilla maata. Lähiöitä suljetaan, jos siellä on havaittu muutamakin koronavirustartunta.
– Jos rajoitukset pelastavat vanhuksia ja lapsia, ne kannattavat. Ilmeisesti epidemian vuoksi tarvittiin uhrauksia ihmisiltä. Minä taidan olla yksi heistä. Me selviydyimme. Olemme elossa, Wei Yong puntaroi.
Kotimaassakaan ei uskalleta matkustaa entiseen tapaan. Äsken päättyneen kultaisen viikon eli perinteisesti Kiinan vilkkaimman lomakauden jäljiltä lukuisia pekingiläisiä on jäänyt jumiin pääkaupungin ulkopuolelle.
Koronapolitiikan takia ihmisten katsotaan oleskelleen riskialueilla, jos matkustusalueella on havaittu yksikin tartunta. Niinpä heidän terveyskoodinsa kännykässä mitätöi matkustusluvan. Junat ja lentokoneet eivät ota kyytiin ja he eivät pääse kaupungin rajan yli. Pekingissäkin koronatesti täytyy tehdä vähintään kolmen päivän välein.
Puoluekokouksessa lupaus avautumisesta?
Kiinan viranomaiset väittävät, että Kiina suojelee vanhuksiaan, joista yhä liian moni ei ole saanut koronarokotetta. Heinäkuisten virallisten tietojen mukaan yli 80-vuotiaista vain reilu kolmannes ja yli 70-vuotiaista kaksi kolmannesta ovat saaneet kolmannen rokotteen.
Toukokuussa professori Yu Hongjie Fudanin yliopistossa Shanghaissa väitti Nature Medicine -lehdessä, että rajojen avaaminen voisi johtaa yli puolentoista miljoonan yli 60-vuotiaan kuolemaan.
Kukaan ei tiedä, milloin Kiina avautuu. Niinpä vihjeitä odotetaan sunnuntaina avautuvasta merkittävästä puoluekokouksesta.
Kerran viidessä vuodessa järjestettävässä puoluekokouksessa nykyisen johtajan Xi Jinpingin odotetaan saavan valtuudet jatkaa kolmannelle kaudelle Kiinan johdossa. Näin tapahtuisi ensimmäistä kertaa Mao Zedongin ajan jälkeen.
Ulkomaiset asiantuntijat arvioivatkin usein, että Kiinan koronarajoitusten syyt ovat lähinnä poliittiset. Puoluekokous haluaa kertoa kansalle, että Kiina on selvinnyt pandemiasta maailman parhaiten nimenomaan kovan kurin takia ja siksi politiikkaa ei löysätä. Tämä siitäkin huolimatta, että karanteenit ovat haavoittaneet koko maan taloutta ja miljoonat karanteeniin joutuneet ovat osoittaneet mieltään.
– Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet laajaa sekasortoa taloudessa, mutta ne näyttävät olevan silti suosittu politiikka. Monet uskovat yhä, että hallitus on suojellut kansalaisia paremmin kuin “hullut” demokraattiset maat, kuvaa australialaisen Lowy-instituutin Kiina-tutkija Richard McGregor.
Mutta höllennetäänkö kuria puoluekokouksen jälkeen, sitä ei kukaan tiedä.
Kiinan johto on rummuttanut vielä näin puoluekokouksen alla uhoa siitä, että koronakuria ei höllennetä ennen kuin virus voitetaan. Niinpä myös Wei Yong ennustaa, että Kiina ei avaudu ennen kuin virus on selätetty. Hän veikkaa toiveikkaasti, että se tapahtuisi tämän vuoden lopussa tai ensi vuonna.
– Mutta kuka tietää, hän hymähtää.
Merkkejä viruksen voittamisesta ei vielä ole.
Lue lisää:
Kuusamaa, minttua ja eksoottisia yrttejä – Kiina luottaa koronan hoidossa perinteisiin rohtoihin