Kesällä 2002 espoolaisessa yhtiössä päätettiin toteuttaa osakeanti.
Yhtiö tarjosi uusia osakkeita merkittäväksi puolentoista miljoonan euron edestä. Yksi kiinnostunut taho oli liikemies Johann Hägerströmin edustama yritys.
Espoolaisyhtiön toimitusjohtaja oli tutustunut Hägerströmiin edelliskeväänä 2001. Tämä oli tehnyt suuren vaikutuksen. Karismaattinen Hägerström oli antanut ymmärtää toimivansa äveriään ja monipuolisen yritysryppään johtohahmona.
Yritykset olivat erikoistuneet esimerkiksi kiinteistö- ja arvopaperikauppaan sekä huipputeknologiaan. Yksi konsultoi Puolustusvoimia asehankinnoissa. Lisäksi mies johti taidetta tukevaa säätiötä.
Menestyjä Hägerström kertoi olevansa vanhan aatelissuvun päämies. Koulutustaustakin kuulosti vakuuttavalta: filosofian tohtoriksi väitellyt teologi. Siitä juontui lempinimi Pastori, jolla moni tunsi hänet liike-elämässä.
Hägerström vaikutti huippuverkostoitujalta. Hän tuntui tuntevan kaikki silmäätekevät vuorineuvoksista kenraaleihin.
Katoaminen
Espoolaisyhtiön osakkeista kiinnostui myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Sitra sai noin 4 000 osaketta ja Hägerströmin yritys tuhatkunta enemmän, kaikkiaan 840 000 euron edestä. Sopimuksen mukaan osakkeet oli merkittävä heti ja maksu suoritettava viidessä pankkipäivässä.
Sitra teki niin, Hägerströmin yhtiö ei. Se jätti maksamatta merkintähinnan kokonaan.
Tässä vaiheessa espoolaisyhtiö otti yhteyttä poliisiin. Alkoi rikostutkinta.
Pala palalta selvisi, ettei Johann Hägerströmin miljoonayhtiöistä ollut tietoakaan. Hänen kertomuksensa alkoivat muutenkin vaikuttaa suuren luokan sumutukselta.
21. lokakuuta 2004 tapahtui käänne. Johann Hägerström katosi.
Viimeinen havainto hänestä tehtiin Helsingin Museokadulla, jossa Hägerström oli käynyt palaverissa. Hän oli tuolloin liikkeellä harmaalla Smart-autollaan.
Viikkoa myöhemmin auto löydettiin Lastenklinikan pysäköintialueelta Helsingistä.
Hägerströmistä ei löytynyt jälkeäkään.
Käärö meressä
22. heinäkuuta 2005 pariskunta veneili Turun saaristossa Rymättylässä.
Airismaan ja Kaksostensaarten välisessä salmessa, Kirveenrauman sillan kohdalla, he kiinnittivät huomiota vedessä kelluvaan möykkyyn. Se ei ollut uppotukki.
Pariskunta soitti poliisille ja hinasi käärön rantaan. Paikalle tullut poliisipartio löysi sen sisältä ruumiin ja käsipainot.
Ilmiselvä henkirikos.
Vainaja tunnistettiin kolmen päivän kuluttua hammaskartan ja sormenjälkien perusteella. Hän oli Johann Hägerström.
Poliisi aloitti murhatutkinnan. Se ei ole kertonut henkirikoksen tekotapaa julkisuuteen.
Miten edellisenä syksynä Helsingissä kadonnut liikemies oli päätynyt surmattuna Rymättylään?
Pahoissa veloissa
Johann Hägerström oli poliisin vanha tuttu.
Mies oli ollut 1970-luvun alusta lähtien syytteessä eri rikoksista toistakymmentä kertaa. Muun muassa veropetos- ja kavallusjutuista. Hän sai ensimmäisen talousrikostuomionsa Helsingin raastuvanoikeudessa vuonna 1978.
Välillä Hägerstöm asui ulkomailla. 1980–90-lukujen taitteen molemmin puolin hän oli kirjoilla Tallinnassa. Ylen tietojen mukaan mies sekaantui sielläkin erilaisiin hämärätoimiin. Osaan niistä liittyi järjestäytynyttä rikollisuutta.
Poliisin mukaan on mahdollista, että henkirikos liittyy Hägerströmin liiketoimiin.
Hän oli pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Mies oli velkaa myös yksityisille henkilöille.
Palkkamurha?
Henkirikostutkinta tyssäsi alkuvuosien jälkeen. Riittävää näyttöä ketään vastaan ei löytynyt.
Yllättäen viime kesän alussa keskusrikospoliisi tiedotti ottaneensa 18 vuoden takaisen murhan uudelleen tutkittavaksi. Näin vanhojen tapausten avaaminen on Suomessa harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista.
Tutkinnanjohtajan, rikostarkastaja Teemu Saukoniemen mukaan on mahdollista, että teko oli palkkamurha. Ne ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Ylen selvityksen mukaan palkkamurhia on tehty 2000-luvulla neljä.
– Poliisilla on useampia tutkintalinjoja ja asiassa on kuulusteltu useampia henkilöitä. En ota kantaa yksittäisiin esitutkintatoimenpiteisiin, Saukoniemi sanoo.
Hän myöntää, että useita henkilöitä on kuultu murhasta epäiltyinä.
MTV kertoi kesäkuussa, että Hägerström olisi sanonut katoamispäivänään tapaavansa toimistollaan joitakuita ulkomaalaisia.
Katoamisensa aikaan Hägerströmillä oli toimisto Valhallankadulla Helsingin Töölössä. Henkirikos saattoi tapahtua siellä. Tähän viittaa esimerkiksi se, että vainaja oli kääritty villakankaiseen mattoon, joka oli peräisin toimistolta.
Lisäksi Ilta-Sanomat kertoi vuonna 2013, että Hägerströmin silmälasit löydettiin toimistolta katoamisen jälkeen. Heikkonäköinen mies ei tullut toimeen ilman laseja. Myös Hägerströmin kannettava tietokone oli poissa.
Saukoniemi ei vahvista tai kommentoi näitä tietoja.
Kateissa ovat edelleen ainakin uhrin Sony Ericsson P900 -kamerapuhelin ja Stubbe-suvun vaakunasormus.
Valeaatelinen
Johann Hägerström sai lukuisat ihmiset uskomaan tekaistuihin tarinoihinsa.
Hän antoi ymmärtää olevansa aatelinen, teologi ja tohtori. Lisäksi hän kertoi saaneensa pappisvihkimyksen, jonka vuoksi puhui itsestään pastorina. Hägerström väitti myös olevansa Stubben aatelissuvun jäsen.
Mikään näistä ei pitänyt paikkaansa.
Esitutkintapöytäkirjoista selviää, että Aatelisliiton mukaan Hägerströmin sukua ei ole aateloitu Suomessa tai Ruotsissa, ja Stubben suku sammui vuonna 1636.
Väestörekisterissä Hägerströmin ammatiksi ilmoitettiin teologi. Hän kertoi toimineensa kesäpappina Kirkkonummella ja Siuntiossa.
Hänen tutkinnonsuoritusoikeutensa on ollut voimassa vuodesta 1985 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, mutta Hägerström ei ole suorittanut siellä tutkintoa.
Liikekumppanin mukaan Hägerströmin toimiston seinällä oli Harringtonin yliopiston sertifikaatti tämän suorittamasta filosofian tohtorin tutkinnosta.
Harringtonin yliopistoa ei ole ollut olemassakaan.
Sarjahuijaaja
Espoolaisyhtiön ja Sitran huijaamiseen liittyvässä tutkinnassa selvisi, että Johann Hägerströmin väitteet edustamiensa yhtiöiden liiketoiminnoista ja varallisuudesta olivat täysin perättömiä.
Yhtiöt ja säätiöt olivat hänen vaimonsa nimissä, mutta tosiasiassa niitä johti Hägerström.
Mies oli esimerkiksi neuvotellut omin päin sveitsiläisen pankin kanssa miljoonan euron lainasta yhtiölleen. Hägerström oli järjestellyt summaa varten pankkitakausta, jonka vakuutena piti ilmeisesti olla säätiön omaisuus.
Asiakirjojen mukaan säätiö omisti kosolti arvokasta taidetta ja antiikkia. Hägerströmillä oli näyttää paperit muun muassa taulujen, kunniamerkkien ja muiden esineiden arvioinneista. Allekirjoituksissa komeili esimerkiksi erään tunnetun suomalaisen taideasiantuntijan nimi.
Todellisuudessa allekirjoitukset olivat väärennyksiä. Tauluja väitettiin arvioinneissa kymmenen kertaa todellista arvokkaammiksi.
Hägerström oli myös väärentänyt lainanhakupapereihin yhtiönsä hallituksen jäsenen allekirjoituksen.
Hallituksen jäsen oli entinen kansanedustaja. Hän kertoi poliisille lähteneensä mukaan yhtiön toimintaan, koska luuli sen työllistävän ihmisiä.
Kaiken kaikkiaan Johann Hägerströmiä epäiltiin kuolemansa aikaan muun muassa törkeästä petoksesta, törkeästä veropetoksesta, törkeästä väärennyksestä, petoksen yrityksestä ja kiskonnasta.
Kirjat Sveitsissä, mies Suomessa
Törkeän veropetoksen tutkinta juonsi marraskuuhun 1999, jolloin Hägerström muutti kirjansa Sveitsin Luganoon.
Hänellä ei ilmoituksensa mukaan ollut vuosina 1998–2002 verotettavaa tuloa Suomessa. Verottaja haistoi palaneen käryä.
Viranomaiset katsoivat Hägerströmin toimineen edustamiensa yhtiöiden nimissä Suomessa ja laskuttaneen konsultointi-, edustus- ja kulukorvauksia ilmoittamatta niistä verottajalle.
Lisäksi miehen maksukorttitietojen, lentolippujen ja asiakirjojen perusteella hänen katsottiin majailevan tosiasiassa Suomessa. Hägerströmin vaimo kertoi myöhemmin petostutkinnan kuulusteluissa, että mies asui hänen luonaan Helsingissä.
Samaa todisti henkilö, joka työskenteli Koneen talossa Espoon Keilaniemessä. Sieltä Hägerströmin yhtiöt vuokrasivat joksikin aikaa toimitilat alkuvuonna 2002. Vuokrat jäivät maksamatta.
Hägerströmin alaisena työskennnellyt mies lausui poliisille, että tämä oli myöntänyt kiertävänsä yritystoiminnassaan veroja.
– Jossakin vaiheessa Johann Hägerström tokaisi: “Mitä meidän pimeä työntekijä”. En ensin noteerannut tätä, mutta hän ilmoitti minulle jälkeenpäin, että oli päättänyt jättää veroennakot tilittämättä verottajalle, muuten hänen olisi pitänyt kuulemma irtisanoa tai lomauttaa minut.
Hägerström palautti kirjansa Suomeen elokuussa 2003.
Vaimo ei tiennyt miehensä taustasta
Johann Hägerström kiisti kuulusteluissa syyllistyneensä espoolaisyhtiön, Sitran tai muidenkaan huijaamiseen.
– En ymmärrä, mikä se rikos olisi. Missään hyötymistarkoituksessa en ole toiminut, enkä tiedä tehneeni väärin missään kohtaa, hän vastasi.
Sen sijaan Hägerström katsoi espoolaisyhtiön huijanneen häntä antamalla virheellistä tietoa tuloksenteostaan.
Myös Hägerströmin vaimoa epäiltiin muun muassa avunannosta törkeään petokseen. Vaimo toimi miehensä edustamissa yhtiöissä hallituksen puheenjohtajana.
Vaimoa vastaan ei nostettu syytteitä. Syyttäjä katsoi syksyllä 2005, että Hägerström oli toiminut hyvin itsenäisesti.
Vaimo menetti suuren perintönsä Hägerströmin laittomien toimien takia. Hän sanoi tulleensa tietoiseksi miehensä rikostaustasta vasta tämän kuoleman jälkeen.
Johann Hägerströmin osalta syyteharkinta raukesi kuoleman myötä.
Läpimurto lähellä?
Murhatutkinnan alussa poliisi sai Turun käräjäoikeudelta luvan useiden puhelinliittymien televalvontatietoihin.
Poliisi on tutkinut liittymiä, jotka ovat paikantuneet katoamispäivänä puoliltapäivin muutamiin Töölössä sijaitseviin tukiasemiin. Lisäksi on seulottu teleliikennettä ruumiin löytöpaikan alueelta Rymättylästä.
KRP kertoi viime syyskuussa selvittäneensä, että Hägerströmin yhä kateissa oleva matkapuhelin on paikantunut Mustion alueelle Länsi-Uudellemaalle.
Lähes 20 vuotta vanhasta tapauksesta on saatu tänä vuonna lupaavia tietoja.
– Useampia vihjeitä on tullut. Ne ovat painottuneet keväälle, jolloin asian uudelleen avaamisesta tiedotettiin, tutkinnanjohtaja Teemu Saukoniemi toteaa.
KRP:n Länsi-Suomen yksikkö on viime vuosina tutkinut pitkään selvittämättä olleita rikoksia menestyksekkäästi.
Se saavutti läpimurron sekä vuonna 2002 tapahtuneen Turun arvokuljetusryöstön yrityksen että lähes 30 vuoden takaisen Ilpo Härmäläisen murhan tutkinnassa.
Johann Hägerströmin tapaus saattaa olla seuraava.
Lähteet: Poliisin esitutkintapöytäkirjat, tuomioistuinten pöytäkirjat, Ylen arkisto, lehtiarkistot
Lisää aiheesta: