Tutkitun pullon olut oli kärsinyt ajan saatossa ja pulloon kulkeutunut meriveden suola oli vaikuttanut sisältöön.
Oluesta löytyi kuolleita hiivasoluja merkkinä aikanaan tapahtuneesta käymisestä. Oluesta löydettiin myös eläviä maitohappobakteereita. Maitohappobakteereita esiintyi erityisesti ennen vanhaan panimohiivan rinnalla olutkäymisissä.
Pullo sukellettiin viime kesänä arviolta 170 vuotta sitten uponneen laivan hylystä Ahvenanmaan saaristossa. Tutkimusta jatketaan avaamalla vielä toinen hylystä nostettu pullo. Hylystä löydettiin oluen lisäksi shamppanjaa.
VTT sai Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tehtäväksi selvittää, millaisella reseptillä olut on valmistettu ja millaisella hiivalla käymisprosessi tapahtunut. Tavoitteena oli selvittää, millaista olut 1800-luvun alussa oli ja voidaanko sen valmistustapa selvittää uustuotantoa varten.
Tutkimus sisälsi oluen fysio-kemiallisten ominaisuuksien analysoinnin sekä oluen ja olutpullon ja -korkin mikrobiologiset ja DNA-analyysit. Siinä pyrittiin eristämään mahdollisesti säilyneet elävät mikrobit.
VTT:n tutkiman pullon sisältö oli ilmeisesti huonommassa kunnossa kuin sukelluksen yhteydessä rikkoutuneen pullon.