Hallitus aikoo alentaa raskaan teollisuuden sähkölaskua. Hallituksen on määrä antaa torstaina eduskunnalle lakiesitys, joka toisi runsaasti sähköä kuluttavalle teollisuudelle uutta tukea 43 miljoonaa euroa vuodelle 2017.
Tukea maksettaisiin vuosina 2017–2021 yhteensä enimmillään 232 miljoonaa euroa. Lakiesityksen mukaan rahat otetaan valtion talousarviosta. Tukisumma elää päästöoikeuksien hinnan mukana, joten kustannukset valtiolle voivat jäädä myös esityksessä arvioitua pienemmäksi.
Uusi tukimuoto tunnetaan nimellä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on korvata teollisuudelle päästöoikeuksien kallistumisesta aiheutuva sähkölaskun nousu.
Hallitus perustelee tukea niin sanotun hiilivuotoriskin torjumisella. Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että yritys siirtää tehdastuotantonsa matalien päästökustannusten maihin EU:n päästökaupan takia.
Tuen suurin edunsaaja, metsäteollisuus, pitää hyvitystä välttämättömänä, sillä vastaavanlaisia tukijärjestelmiä on käytössä myös muissa EU-maissa. Suuria sähkönostajia edustavan Suomen Elfin mukaan energiakustannusten kompensointi on olennainen asia vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Sen sijaan valtion talouspolitiikkaa tutkiva Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT antaa lakiesitykselle jopa poikkeuksellisen ankaraa kritiikkiä.
– Yritysten todellisiin tuotantopäätöksiin perustuvissa tutkimuksissa ei ole löytynyt tutkimusnäyttöä siitä, että hiilivuotoriskiä olisi edes olemassa. Siinä mielessä tämä ei ole millään tavalla perusteltua julkisten varojen käyttöä, sanoo VATT:n johtava ekonomisti Marita Laukkanen.
VATT huomauttaa lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että raskas teollisuus saa jo ennestään mittavaa tukea energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin ja esimerkiksi palvelualaa alemman sähköveroluokan muodossa.
Tullin ja valtiovarainministeriön tietojen mukaan energiaveroleikkuri tuo noin 200 miljoonan euron vuotuisen verohelpotuksen paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle. Alemman sähköveroluokan tuoma hyöty on ollut viime vuosina 400 miljoonan euron luokkaa vuodessa.
Hallituksen esittämän tuen myötä raskaan teollisuuden sähkölaskuhuojennukset voisivat nousta vuositasolla jo lähes 650 miljoonaan euroon.
Päästöoikeuksien hinta mataa
Lakiesitys on herättänyt ihmetystä myös siksi, että Pohjoismaissa raskaan teollisuuden sähkölasku näyttäisi pysyvän lähivuosina kurissa päästökaupan kiristymisestä huolimatta.
Yhden hiilidioksiditonnin laskeminen ilmakehään maksaa nyt noin 4,5 euroa. Hallituksen esityksessä arviot päästöoikeuksien hinnasta liikkuvat 8–11 euron välillä.
Päästöoikeuksien hintakehitys on vaikeasti ennustettavaa, mutta monet analyysitalot arvioivat päästöoikeuksien halpenevan entisestään vuosina 2017–2018. Euroopan komission päästökauppareformin pitäisi alkaa purra vuoden 2019 alusta, mutta merkittävää hintojen harppausta ei ole näköpiirissä, sillä päästöoikeuksista on kroonista ylitarjontaa.
Oma kysymyksensä on se, kuinka paljon päästöoikeuksien kallistuminen nostaa sähkön tukkuhintaa Pohjoismaissa. Kytkös on heikentynyt hiilisähkön alasajon myötä.
Keski-Euroopassa tuotetaan enemmän sähköä hiilivoimalla kuin Pohjoismaissa. Tämän takia kallistuminen nostaa siellä sähkön markkinahintaa enemmän kuin meillä.
Tukkusähkö pysyy halpana
Sähkön tukkuhinta on romahtanut Pohjoismaiden sähköpörssissä tuulivoimatuotannon nopean lisäyksen vuoksi. Sähköanalyytikot muistuttavat, että tuulta ja ydinvoimaa tulee lähivuosina lisää järjestelmään. Sähkön kysynnän kasvun odotetaan pysyvän vaisuna suhteessa tarjonnan lisääntymiseen.
Sähkön hintakehitystä ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta pörssissä tapahtuvasta sähkön johdannaiskaupasta saa hyvän viitteen tulevasta hintatasosta.
Oheisesta grafiikasta selviää, että sopimukset tulevista sähkökaupoista eli sähköforwardit viettävät Pohjoismaissa alamäkeen aina vuoteen 2019 saakka.
Metsäteollisuus puolustaa tukea
Metsäteollisuus ry:n energiajohtajan Jouni Punnosen mukaan Suomen pitää hyödyntää komission sallima tuki, sillä vastaava tuki on käytössä Suomen keskeisissä kilpailijamaissa.
– Mitään indikaatiota ei ole, että tuki oltaisiin siellä poistamassa. Kyllä nyt on juuri oikea ajankohta ottaa tuki käyttöön myös Suomessa, Punnonen sanoo.
Punnosen mukaan hallitus ei esitä tukea täysimääräisenä niin kuin joissain maissa on tehty.
Onko päästökaupan epäsuorien tukien kompensaatioon tarkoitettu tuki yritystuki? Näitä hallitus on itsekin halunnut karsia.
– Tämä on yritystuki ja huonosti perusteltu sellainen, sanoo johtava ekonomisti Laukkanen VATT:sta.
Laukkasen mukaan sähkölaskun alentaminen laskee toki yritysten kustannuksia ja parantaa kannattavuutta. Tutkimustiedon valossa tuki ei kuitenkaan lisää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä eikä tuottavuutta. VATT katsoo, että kansantalouden kasvuedellytysten kannalta resursseja ei pitäisi sitoa suhteellisen heikkojen kasvunäkymien aloihin valtion tuella.
Rahasumma olisi Laukkasen mukaan parempi käyttää esimerkiksi uuden teknologian käyttöönoton tukemiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näin pystyttäisiin parantamaan tuottavuutta ja talouskasvua.
Lakiesitys kuuluu elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) vastuualueeseen. Rehn lupasi kommentoida asiaa Ylelle maanantaina. Hallituksen on määrä antaa lakiesitys eduskunnalle tulevana torstaina talousarvioesityksen yhteydessä.