Hallitus on tullut katumapäälle runsaasti sähköä kuluttavan teollisuuden päästökauppatuen suhteen. Hallitus pohtii muutoksia lakiesitykseen, jonka se antoi eduskunnalle vain vajaa kuukausi sitten. Lakihanke nousi julkiseen keskusteluun sen jälkeen kun Yle uutisoi siitä.
Lakihanke kulkee nimellä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Lakiesityksen on määrä korvata esimerkiksi metsä-, teräs- ja kemianteollisuudelle päästökaupan aiheuttamaa sähkön kallistumista.
Uusi tukimuoto on saanut osakseen ihmettelyä, sillä päästöoikeuksien hinnan oletetaan laskevan ja myös sähkö halpenee. Kovinta kritiikkiä päästökauppatuki on saanut osakseen Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta VATT:lta, joka pitää esitystä tehottomana yritystukena.
Ensi vuodelle tukeen on varattu 43 miljoonaa euroa. Yhteensä tukea maksettaisiin vuosina 2017–2021 enimmillään 232 miljoonaa euroa.
Hallitus näyttää vetäneen kritiikistä johtopäätöksiä, sillä elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi lauantaina Helsingin Sanomissa, että tuki voi vielä muuttua. Rehnin mukaan osa päästökauppakulujen korvaamiseen varatuista rahoista voitaisiin käyttää innovaatiotukeen, jolla kehitettäisiin energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa.
Yle ei tavoittanut maanantaina Rehniä kommentoimaan tilannetta. Kokoomuksen energiavastaava, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvistaa Ylelle, että tuen muuttamisesta käydään keskusteluja.
– Kun päästöoikeuden hinta on nyt alhaalla, ja näyttää myös lähivuosina olevan, on vaikea perustella, että energiaintensiivinen teollisuus saisi kymmeniä miljoonia euroja päästökauppakompensaatiota energiaveroleikkurin ja alemman sähköveroluokan lisäksi. Nämä rahat olisi järkevää suunnata hiotun mallin kautta puhtaan energian ratkaisuihin ja teollisuuden uudistumiseen, Mykkänen sanoo.
Energiaveroleikkuri ja alempi sähköveroluokka tuovat noin 600 miljoonan euron vuotuisen helpotuksen raskaan teollisuuden sähkökuluihin jo nykyisellään.
Kynnyshinta tuen ehdoksi?
Mykkänen ehdottaa, että päästökauppatukeen määritellään porrashinta päästöoikeudelle. Mallissa energiaintensiivinen teollisuus saisi tukea vasta kun päästöoikeus nousisi tietyn kynnyksen yli.
– Porrashinnan alapuolelle mentäessä säästyvät (päästöoikeuksien) huutokauppatulot käytettäisiin aidosti uudistumista tukeviin hankkeisiin, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan säästyviä rahoja kannattaisi kanavoida esimerkiksi sähkön varastoinnin, kysyntäjouston ja liikenteen sähköistymisen tukemiseen.
Mykkänen sanoo, että lakiesitystä voidaan täydentää eduskuntakäsittelyssä tai vaihtoehtoisesti hallitus voi täydentää lakiesitystä. Asiaan haetaan lähiaikoina ratkaisu ministeri Rehnin johdolla.
“Hallitus ei peru esitystään”
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) sanoo kartoittaneensa asiaa viikonlopun jälkeen ja pitää selvänä, ettei hallitus peru esitystään.
– On selvää, ettei hallitus peru esitystään. Mutta nähtäväksi jää, laitetaanko kompensaatiolle jotain ehtoja, että se käytetään tietyntyyppisiin tarkoituksiin, Turunen sanoo.
Turusen mukaan lakiesitykseen voidaan tehdä mahdolliset muutokset eduskunnan talousvaliokunnassa. Siihen tarvitaan hallituksen yhteinen tahdonilmaus.
Hallituspuolueilla on enemmistö valiokunnassa, joten muutosten läpimeno ei tuone yllätyksiä. Asia on kuitenkin vielä Turusen mukaan kesken hallituksessa.
– Minun käsitykseni mukaan se on vielä auki ja keskustelun alla hallituksessa, Turunen sanoo.
Henkilökohtaisesti hän pitäisi hyvänä, että osa kompensaatiosta käytettäisiin vaikkapa energiatehokkuutta parantaviin investointeihin.
Turunen muistuttaa, että Suomessa raskaan teollisuuden tukeen käytetään vain puolet EU:n sallimasta määrästä. Päästökauppatuesta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa, ja hän sanoo samaan hengenvetoon, että monet Suomen kilpailijamaat tukevat täysimääräisesti paljon energiaa käyttävää teollisuuttaan.
Turunen pitää tärkeänä myös Suomen pääsemistä päästövähennystavoitteisiin, joihin esimerkiksi energiatehokkuuteen kohdistetut innovaatiotuet vaikuttaisivat.
Talousvaliokunta käsittelee lakiesitystä päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta normaalissa järjestyksessä budjettilakina, jonka takaraja on joulukuun alku.
Metsäteollisuus: “Päätöksenteko lyhytjänteistä”
Metsäteollisuuden nokkamies Timo Jaatinen ei suoraan halua kommentoida päästökauppatuen osittaista muuttamista innovaatiotueksi, sillä asiasta ei ole vielä olemassa esitystä.
Hän kuitenkin kritisoi poliittisia päätöksentekijöitä lyhytjänteisestä päätöksenteosta.
– Hyvin omituiseksi tilanteen tekee se, että päätöksenteko on kovin lyhytjänteistä. Hallitusohjelmassa päätettiin päästökauppakompensaation käyttöönotosta. Vuosi kului ja se puolitettiin. Nyt on menossa hallituksen esitys eduskunnassa ja nyt jälleen mietitään sen sisältöä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaatinen sanoo.
Hänen mukaansa teollisuudelle muodostuu epävakaa kuva siitä, millainen Suomen energiapoliittinen päätöksentekojärjestelmä on.
Hän perää vakautta ja ennustettavuutta päätöksentekoon, jotta teollisuus voi tehdä pitkäjänteisiä investointeja.
Metsäteollisuuden etujärjestö huomauttaa, että eri EU-maissa on laajasti käytössä erilaisia energiapolitiikan ohjauskeinoja, joilla parannetaan kunkin maan teollisuuden kilpailukykyä. Näistä keskeisimmät ovat teollisuuden energiaverohuojennukset ja päästökauppakompensaatio.
Jaatinen mainitsee, että teollisuuden kilpaillukyvylle pahin seikka ovat kustannukset verrattuna kilpailijamaihin.
– Olemme jääneet takamatkalle suhteessa Ruotsiin ja Saksaan. Saksassa perusteollisuuden energiakustannus on edullisempi kuin Suomessa. Me olemme pitkien kuljetusmatkojen takia takamatkalla. Asian pitäisi olla toisinpäin, jotta olisimme kilpailukykyisiä, sanoo Jaatinen.
Päivitys 11.10.2016 klo 13:29: Juttuun lisätty elinkeinoministeri Olli Rehnin puoluejäsenyys.