Helsingin virkamiehet ovat näyttäneet vihreää valoa kaupunkiin suunnitellulle moskeijalle ja ehdottavat, että moskeijasta käynnistettäisiin arkkitehtuurikilpailu.
Jo tähän mennessä Bahrainista on lähetetty moskeijan suunnitteluun melkein puoli miljoonaa euroa. Helsingin moskeijahankkeen vetäjät vakuuttavat, että rahan alkuperä ei millään tavalla vaikuttaisi moskeijan toimintaan. Ulkomainen raha on arveluttanut, sillä sen on pelätty tuovan mukanaan radikaalia islamilaista ajattelua.
1. Mitä moskeijassa tapahtuu?
– Moskeija on palvonnan paikka kuten kirkko, ja sinne mennään rukoilemaan. Siellä tulee varmaankin olemaan miehille ja naisille erilliset tilat, mutta toiveena on, että myös naiset pääsevät näkemään miesten tiloissa olevan imaamin, sanoo moskeijahankkeen johtaja Pia Jardi.
– Ajatuksena on, että moskeija rakennetaan omana rakennuksena ja sen yhteyteen tulisi palvelukeskus, josta voisi löytyä myös uimahalli. Ne olisivat samaa kokonaisuutta, mutta erilliset rakennukset. Itse moskeijassa ei varmaan tapahdu mitään muuta kuin päivittäiseen uskonnolliseen toimintaan liittyviä asioita.
2. Kuka sinne voi mennä?
– Moskeijaan voi tulla kuka tahansa, eikä ovella kysellä kenenkään uskonnollista taustaa. Ajatuksena on, että siellä olisi infotiski ja koulutettuja moskeijaoppaita. Minun mielestäni naisten tulisi käyttää sen aikaa huivia, kun he ovat moskeijassa kunnioittaakseen jumalan taloa.
3. Kuinka paljon moskeijan rakentaminen maksaisi ja mistä rahoitus tulisi?
– Ainoa arvio perustuu tällä hetkellä kaupungille annetun tilavarauksen neliömäärään. Tämä saattaa kuitenkin vielä muuttua, jos päästään kilpailuvaiheeseen. Karkea arvio tässä vaiheessa on vähän yli sata miljoonaa euroa.
– Rahoitus ei ole vielä täysin selvää, mutta uskoisin, että siihen osallistuisivat erilaiset järjestöt, yksityiset ihmiset ja jotkut maat lahjoittamalla. Sellaisilta järjestöiltä ja tahoilta, jotka ovat jossain terroristilistoissa, ei oteta rahaa.
4. Moskeijan sijainniksi suunnitellaan Hanasaaren voimalan lähiseutua. Minkälaisia vaatimuksia on paikan suhteen?
– Ei meillä ole muita vaatimuksia kuin hyvä sijainti. Me näemme, että moskeijan tulisi olla helppojen kulkuyhteyksien päässä ja keskeisellä paikalla. Silloin sekä suomalaiset että turistit löytävät sinne helposti.
– Ihan kuten muidenkin järjestöjen, meidän täytyy valmistautua myös turvallisuustoimiin. Minä kuitenkin luotan suomalaiseen järjestelmään, enkä usko että meidän täytyisi heti ryhtyä mihinkään massiivisiin turvatoimiin.
5. Miltä moskeijan kuuluu näyttää tai onko toiveita rakennuksen suhteen?
– Siinä pitäisi olla jonkinlainen minareetti. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla montaa sataa metriä, vaan se voi olla ihan symbolinen minareetti. Rukoussuunta täytyy tietenkin miettiä ja ottaa huomioon tietyt rukoustilalle asetettavat ohjeistukset. Maailma on kuitenkin täynnä erilaisia moskeijoita, joten ei siihen ole olemassa yhtä mallia.
– On ajateltu, että se on kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Ohjeistuksena on, että sen pitää soveltua suomalaiseen maisemaan sekä ympäristöön ja olla jotenkin ”wau-arkkitehtuuria”. Sellainen, mikä erottuisi edukseen, Jardi kuvailee.
6. Kuuluuko moskeijasta minareetin kutsu?
– En usko, että tämä menisi Suomessa kauhean hyvin läpi. Sen verran voisimme ehkä kuitenkin pyytää, että esimeikiksi perjantairukoukseen kuuluisi rukouskutsu. Samalla tavalla kuten kirkotkin soittavat kelloja aina sunnuntaisin.
7. Miten moskeija vaikuttaisi Suomessa asuvien muslimien elämään?
– Ainakin se vaikuttaisi sellaisten muslimien elämään, jotka eivät ole kovin aktiivisia nykyisissä rukoustiloissa, koska ne ovat jäsenperusteisia. Ehkä myös naiset ja lapset pääsisivät helpommin moskeijaan, koska nykyään monissa rukoushuoneissa ei ole perjantaisin enää tilaa naisille.
8. Tehdäänkö moskeijasta käsin käännytystyötä tai lisäisikö tämä islamin suosiota Suomessa?
– Ei varmaan mitään käännytystyötä, mutta totta kai islamista kerrotaan kiinnostuneille. Aivan, kuten kuin kirkostakin saa kysyttäessä tietoa uskonnosta. Siihen en osaa sanoa, lisäisikö se islamin suosiota. Ihmiset osaa nykyaikana kyllä ottaa selvää asioista ilman moskeijaakin.
9. Voiko moskeijasta tulla ääriuskonnollisuuden keskus?
– Ei voi tulla. Eivät meidän nykyiset viralliset yhdyskunnatkaan ole mitään ääri-islamin keskuksia. Ei värvääminen tapahdu moskeijoissa, vaan ihan muissa paikoissa. Tällaiset agitaattorit heitetään ulos, sanoo Jardi.
– On jo ihan tutkimuksienkin kautta todettu, että ei ne ole ne moskeijat, jotka radikalisoivat. Rakennus ei voi radikalisoida, vaan sen tekevät ihmiset. Meidän pitää pitää vain huolta siitä, että moskeijan yhteydessä toimivat ihmiset ovat avoimia ja maltillisen suuntauksen edustajia.
10. Onko moskeija tarkoitettu vain sunnimuslimeille? Miten shiojen sitten käy?
– Shiioilla on oma moskeija ja meillä on oma. Jos he haluavat rakentaa samanlaisen, niin tervetuloa. Tämä on sunnimoskeija ja imaamit edustavat sunni-islamia, mutta totta kai shiat ovat myös tervetulleita sinne rukoilemaan.
Lue myös:
Suurmoskeijasta ei ole vielä mitään päätöksiä, mutta ehtoja suunnitellaan jo
Moskeija Helsinkiin? Jo ennen joulua päätetään varataanko tontti Hanasaaresta
Onko Helsinkiin suunniteltu iso moskeija turvallisuusuhka? Tutkijat ja hankkeen vetäjät kommentoivat