Suomen itärajalle kohoaa lähivuosina kaikkiaan noin 200 kilometriä aitaa.
Aidan tarkoitus on estää luvattomia rajanylittäjiä saapumasta metsän halki Venäjältä Suomeen. Mutta samalla kun aita estää ihmisten tulemisen, estää se myös luonnossa elävien eläinten liikkumisen. Tähän saakka eläimet ovat päässeet rajan yli varsin vapaasti.
– Raja-aidan pystyttämisen seurauksena susia, karhuja ja villisikoja tulee vähemmän Venäjältä Suomeen. Lisäksi Suomeen tulevien saksanhirvien määrä vähenee, arvioi biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Rajavartiolaitos on tekemässä Suomen itärajalle aidan, jonka tarkoituksena on parantaa rajaturvallisuutta. Itäraja on noin 1 300 kilometriä pitkä, ja raja-aita kattaisi siitä 200 kilometriä. Aidasta suurin osa olisi Kaakkois-Suomessa.
Isoja järviä ja jokia ei kuitenkaan aidata.
Karhu ja susi liikkuvat isolla alueella
Riku Lumiaron mukaan isot nisäkkäät, kuten karhu ja susi, pystyvät liikkumaan melkein 50 kilometriä vuorokaudessa.
– Jos vesistöjä ei aidata, karhu, susi ja villisika tulevat uiden vesistöjen yli, Lumiaro sanoo.
Rajavartiolaitos selvittää parhaillaan, mitkä raja-aidan vaikutukset ympäröivään luontoon ovat ja kuinka haitallisia ympäristövaikutuksia voitaisiin lieventää.
Kuuntele alta, kun biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, mitä raja-aita tarkoittaisi Suomeen levittäytyvälle isokauriille, eli saksanhirvelle, ja kultasakaalille.
Villisiat vierailevat Suomessa
Kaakkois-Suomessa elää muun muassa villisikoja. Valtakunnan rajan lähellä ne asuvat suurimmaksi osaksi Venäjän puolella, mutta pistäytyvät Suomessa usein.
– Villisian elinalue on varsin pieni. Raja-aita vaikuttaisi dramaattisesti paikallisiin villisikojen määrään alueilla, jossa aitaa olisi, sanoo ohjelmajohtaja ja erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskus Lukesta.
Holmalan mukaan aita todennäköisesti aiheuttaisi sen, että Kaakkois-Suomessa alkaisi muodostua paikallisia, kokonaan Suomen puolella eläviä villisikalaumoja.
Villisiat saattavat kuljettaa mukanaan afrikkalaista sikaruttoa. Siksi muutama vuosi sitten selvitettiin, pitäisikö itärajalle rakentaa villisika-aita. Ideasta kuitenkin luovuttiin, koska silloin suunniteltu aita ei välttämättä estäisi taudin leviämistä Suomeen.
Aita on läpipääsemätön
Itärajan aita tulee olemaan reilut kolme metriä korkea. Aidan päälle kiinnitetään piikkilankaa muistuttava lieriöeste.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala on nähnyt itärajalle tulevan aidan havainnekuvat. Hänen näkemyksensä mukaan aita on sellainen, etteivät isot nisäkkäät pääse sen yli, ali tai läpi.
Villisika on kova kaivamaan ja ilves taitava kiipeilemään. Myös esimerkiksi karhun tiedetään repineen hirviaidan rikki, Holmala kertoo.
– Ilves voi kiivetä hirviaidan yli, jos se voi käyttää muuta maastoa apunaan. Rajalle tulevan aidan rakenne ei kuitenkaan mahdollistaisi sitä.
Eläimet oppivat
Lappeenrannan kupeessa Luumäellä hirvet joutuivat pulaan muutama vuosi sitten. Silloin Kuutostien uuden osuuden kohdalle rakennettu riista-aita katkaisi hirvien vuosisataiset vaellusreitit talvilaitumilta kesälaitumille.
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron mukaan eläimet useimmiten sopeutuvat vallitseviin tilanteisiin.
– Hirvet, karhut ja ilvekset oppivat käyttämään niille tarkoitettuja yli- tai alikulkuja, Lumiaro sanoo.
Lumiaro ei näe itärajan aidassa merkittävää ympäristöongelmaa. Luken Katja Holmala on arviossaan varovaisempi, mutta samalla linjalla.
– Ensimmäinen ajatukseni oli huojennus siitä, ettei tässä puhuta koko itärajaa kattavasta aidasta. Aidan vaikutuksia eläimiin kannattaisi tarkastella eläinryhmittäin, hän sanoo.
Holmalan mukaan on mahdollista tehdä valintoja, jotka tekevät aidasta eläimille vähemmän haitallisen. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa poroaitoihin kuolee vuosittain paljon metsäkanalintuja, koska ne eivät näe aitaa ja lentävät sitä päin.
– Esimerkiksi aitalankaan liitettävä muovinen merkki auttaa lintuja näkemään aidat paremmin. Tällaisia keinoja, jotka eivät muuten vaikuta aidan toiminnallisuuteen, voitaisiin ehkä hyödyntää myös raja-aidassa, Holmala sanoo.
Päivitetty 28.11.2022 kello 12.02. Lisätty aitaa koskevan grafiikan kuvatekstiin tieto siitä, että grafiikka ei ole mittakaavassa.
Enemmän aiheesta:
Itärajalle ei tule villisika-aitaa – aita ei välttämättä estäisi afrikkalaisen sikaruton leviämistä