Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Lapin ammattikorkeakoulu saavat molemmat noin miljoona euroa valtiontukea saamen kielen ja kulttuurin opintojen järjestämiseen. Tarkoituksena on lisätä saamenkielisten työntekijöiden määrää ja edistää saamelaiskulttuurin tuntemusta sosiaali- ja terveysalalla.
Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman kertoo, että koulutusta on tarkoitus järjestää alan työntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan päättäjille. Koulutusta tehdään yhteistyössä saamelaisalueen toimijoiden kanssa.
– Alamme mahdollisesti ensimmäistä kertaa Suomessa kunnolla parantamaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin osaamista. Pääasiassa saamelaisalueella, mutta tietysti myös laajemmin, sanoo Länsman.
Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan saamelaisten oikeudet omia kieliä ja kulttuuria huomioiviin sote-palveluihin toteutuvat vain sattumanvaraisesti. Henkilöstön tietämättömyys kieli- ja kulttuuriesteistä palvelutilanteissa muodostaa riskin asiakasturvallisuudelle, voi aiheuttaa syrjintää ja heikentää luottamusta.
– Useat tutkimukset, selvitykset ja raportit ovat osoittaneet, että saamenkielisiä sote-palveluita ei päästä kehittämään koska meillä ei ole tarpeeksi saamen kielen taitoisia, eikä saamelaista kulttuuria tuntevaa henkilöstöä. Ei edes sen vertaa, että voisimme järjestää lainsäädännön edellyttämät minimipalvelut.
Länsmanin mukaan kyseessä on varsin merkittävä parannus saamelaisten oikeuksiin.
Koulutusta järjestetään pitkällä aikavälillä
Länsman korostaa, ettei kyseessä ole mikään kertaluontoinen projekti, vaan koulutuksen tarjoamista on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.
– Kouluissa ei opeteta saamelaisesta kulttuurista juuri mitään, puhumattakaan siitä, että olisi tietoisuutta saamelaisten oikeuksista ja saamelaisen yhteiskunnan erityispiirteistä. Juuri näitä asioita tämän koulutuksen avulla on tarkoitus saattaa paremmalle tolalle, sanoo Länsman.
Suuri haaste koulutuksessa tulee olemaan sote-alan sanaston luominen sekä inarin-, koltan- että pohjoissaamen kielillä, sillä vakiintunutta sanastoa ei sellaisenaan vielä ole.
Lapin ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Seija Taattola kertoo, että koulutuksia on eri laajuisia ja ne on tarkoitus järjestää pääosin verkkototeutuksena.
– Joitakin kokonaisuuksia todennäköisesti tulee olemaan myös paikan päällä. Siinä on 7–8 eri aihealuetta, joihin nämä koulutukset kehitetään ja luodaan. Alustavana lähtökohtana on, että ne olisivat hyvin saavutettavia ja digitaalisia menetelmiä ja pedagogiikkaa hyödyntäviä toteutuksia.
Hankkeissa ovat mukana lisäksi myös Lapin yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus. Opinnot alkavat syksyllä 2023 ja kestävät vuoteen 2026 saakka.
Giellagas-instituutin johtaman rinnakkaishankkeen painotus on laajemmissa kieli- ja kulttuurikoulutuksissa, amk-verkoston vastaavasti kulttuuri- ja erityisosaamista täydentävissä koulutuksissa. Hankkeet käyvät säännöllistä yhteydenpitoa toteutustensa etenemisestä.
Suunnittelussa ovat olleet mukana myös Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), Sámi Soster ry ja Saamelaiskäräjät, joiden asiantuntijuutta on tarkoitus hyödyntää hankkeen aikana.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 8. joulukuuta kello 23 asti.