Länsimaiden pakotteiden kurittama Venäjä hakee nyt uutta talouskasvua Aasian-kaupasta, mutta on joutumassa ennen kaikkea Kiinan vaikutuspiiriin.
Venäjästä on tulossa Kiinan vasalli, arvioi Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto.
– Venäjä on siirtymässä Kiinan taloudelliseen etupiiriin. Siitä on tulossa Kiinan luonnonvara-aitta, Liuhto kuvailee.
Näin ennustavat Venäjän tulevaisuutta maailmantaloudessa myös muut Ylen haastattelemat suomalaistutkijat.
Viime helmikuun suurhyökkäyksen jälkeen Venäjän energianvienti EU-alueelle romahti mutta kasvoi Kiinaan merkittävästi. Myös Venäjän muiden tuotteiden vienti ja tuonti noudatti samaa kaavaa.
Vielä ei tiedetä, kuinka tuottoisaa kauppa on, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan.
Yksi asia on kuitenkin varma.
– Kiina on tässä selkeästi voittajan asemassa. Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin Kiina Venäjää, Silvan sanoo.
Iranin-kauppareitti ei herätä luottamusta
Venäjä pyrkii tasapainottamaan tilannetta luomalla Aasiaan muitakin kauppasuhteita ja liittoumia. Se on löytänyt kumppanikseen erityisesti Iranin – toisen lännen pakotteiden kurittaman valtion.
Venäjän ja Iranin sotilaallinen yhteistyö on Ukrainan sodan aikana kasvanut. Venäjä käyttää hyökkäyksessään muun muassa iranilaisia drooneja.
Venäjä ja Iran ovat nyt kehittämässä maateitse ja Kaspianmeren kautta kulkevaa yhteistä kauppareittiään, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Melko vähällä käytöllä ollutta reittiä on tarkoitus laajentaa uusilla yhteyksillä, Venäjällä Asovanmerelle ja Iranissa Arabianmerelle.
Kumpikin maa pyrkii kiertämään länsimaiden pakotteita, ja Venäjä pyrkii kompensoimaan menetettyä lännen-kauppaa. Kauppareitti on myös paljon lyhyempi kuin Venäjän perinteinen Aasian-kauppareitti, joka kulkee Pietarista Itämeren ja Välimeren kautta koko Euroopan ja Arabian niemimaan ympäri.
Tutkijat ovat skeptisiä Iranin ja Venäjän välisen kauppareitin merkittävyydestä.
Maateitse ja jokia pitkin tehtävät rahtikuljetukset ovat paljon kalliimpia ja volyymiltään pienempiä kuin meriteitse kulkeva rahti.
Nykyisellään Venäjän ja Iranin välinen kauppareitti ei sovellu suurten tavaramäärien kuljettamiseen, ja uudetkin suuret raidehankkeet ja satamalaajennukset ovat alkutekijöissään.
– Hanke olisi Venäjälle järkevä myös rauhan aikana, mutta mittakaava on niin pientä, ettei se korvaa Itämeren liikennettä pienissäkään määrin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren.
Sen sijaan aseet ja pakotteiden alaiset teknologiatuotteet pääsevät Iranin-reitillä liikkumaan vapaasti.
– Reitti varmasti helpottaa sellaista tavaravirtaa, joka halutaan pitää salassa, Holmgren sanoo.
Venäjän ystävät ovat vähissä
Lännen pakotteet voivat ennen pitkää kohdistua Venäjän lisäksi myös valtioihin, jotka auttavat Venäjää kiertämään pakotteita. Tämän vuoksi Keski-Aasian maat ovat varauksellisia hyppäämään Venäjän kelkkaan, Silvan sanoo.
– Venäjä on hyvin yksin. Taloudelle ei ole hyvä paikka kasvaa, jos on joutunut laajojen pakotteiden kohteeksi.
Venäjä on Iranin lisäksi löytänyt itselleen innokkaan kauppakumppanin toisesta hylkiövaltiosta, ääriliike Talibanin hallitsemasta Afganistanista.
Talibanin ulkomaankauppaministeri Haji Nooruddin Azizi ilmoitti tällä viikolla tyytyväisenä, että sopimukset polttoaineen, kaasun ja viljan ostamisesta Venäjältä ovat jo loppusuoralla.
– On aika vähän valtioita, jotka haluavat syventää yhteistyötä Venäjän kanssa, ja ne eivät ole teknisesti edistyneimpiä tai kriittisimpiä toimijoita, Holmgren muotoilee.
Edessä maailmantalouden uusi etupiirijako
Venäjän-vastaisten pakotteiden todellisen vaikutuksen odotetaan tuntuvan kunnolla vasta tämän vuoden aikana. Näyttää vahvasti siltä, että Aasia-ilmiö tapahtuu Kiinan eikä Venäjän ehdoilla.
Holmgren puhuu eräänlaisesta talousjärjestelmien blokkiutumisesta.
Hänen mukaansa maailmantalous on menossa kohti järjestelmää, jossa valtiot keskittävät tuotantoketjujaan joko Yhdysvaltojen tai Kiinan etupiiriin. Venäjä näyttäisi tässä tilanteessa olevan lipumassa osaksi Kiinan etupiiriä.
– On valtavan kipeä paikka Venäjälle, jos näin käy. Venäjä on kuitenkin tässä suhteessa niin pieni maa, ettei se pääse omavaraiseksi mitenkään, Holmgren sanoo.
Kiinan ja Yhdysvaltojen ympärille muodostuvat talousblokit ovat toisistaan riippuvaisia. Niiden välisten siteiden katkeamista Holmgren ei pidä todennäköisenä.
Myös Liuhto pitää talousjärjestelmien ”mannerlaattaistumista” vääjäämättömänä. Hänen mukaansa Kiina on vielä tällä hetkellä EU:lle ja Suomelle tärkeämpi kauppakumppani kuin Yhdysvallat, mutta tulevaisuus enteilee enemmän tasapainoilua näiden välillä.
– Kysymys on enää siitä, tuleeko blokkien välille kilpailusuhde vai konflikti. Toivottavasti pelkkä kilpailu, Liuhto sanoo.
”Suuri riita karhun ja lohikäärmeen välille”
Uudenvuoden alla Venäjän ja Kiinan presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping keskustelivat videopuhelun välityksellä.
Puhelun asetelmassa näkyi Venäjän kasvava riippuvuus Kiinasta sekä Kiinan yritys tasapainoilla Venäjän tukemisen ja pakotteiden noudattamisen välillä, kirjoittaa New York Times.
Eniten Venäjä vie Kiinaan energiaa. Vuonna 2019 Venäjä sai valmiiksi ensimmäisen kaasuputkensa Siperiasta Kiinaan.
Kaksi uutta putkea on suunnitteilla. Uuden suuren kaasuputken rakentaminen on kuitenkin ainakin vuosikymmenen kestävä ja valtavan kallis projekti.
Tulevina vuosina Venäjä pyrkii kuitenkin luomaan itsensä ja Kiinan välille keskinäistä riippuvuutta energiatoimituksillaan. Toisaalta Kiina ei aio päästää itseään riippuvaiseksi venäläisestä energiasta, Liuhto arvioi.
– Kun Kiina alkaa painostaa Venäjää tulevina vuosikymmeninä, syntyy suuri riita karhun ja lohikäärmeen välille. Mutta Kiinalla on aikaa odottaa sitä päivää, kun Venäjä on siitä riippuvainen.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 9.1. kello 23:een asti.
Lähteet: Reuters, AFP