Tuhansia tunteja virkamiesten työtä ja miljoonien eurojen kulut.
Kaikki tämä vain sen takia, että päättäjät eivät ole saaneet aikaan alkoholilakiin selkeää pykälää alkoholin verkkokaupasta.
Sen sijaan viranomaiset ovat käyttäneet tarmonsa vuosien saatossa alkoholin verkko-ostosten estämiseen, vaikeuttamiseen ja lopulta linjauksien hakemiseen tuomioistuimista.
Lopulta viranomaiset ovat päätyneet siihen, että verkosta voi tilata alkoholia niin paljon kuin haluaa, kunhan maksaa täällä nautituista juomista valmiste- ja juomapakkausverot Suomen valtion kassaan. Verojen maksajan paikalle on istutettu välillä ostajia, välillä myyjiä. Nyt vaaka kallistuu taas ostajien puolelle.
Alkoholin tilaaminen ulkomailta verkkokaupasta on sallittua, kunhan siis huolehtii veroista.
Alkoholin etämyynnistä ei ole saatu aikaan selkeää pykälää alkoholilakiin tällä tai edellisellä vaalikaudella poliittisten erimielisyyksien takia. Syynä on pelko Alkon monopolin rapautumisesta ja tätä kautta myös verotulojen menetyksestä.
Etämyynnin pitkästä ja sekavasta taistelusta lisää myöhemmin jutussa.
Ensin puhutaan siitä, miten korona-aika ja matkustamisen pysähtyminen saivat suomalaiset innostumaan reippaasti ulkomaisten verkkokauppojen alkoholitarjonnasta.
Verkosta ostetaan mietoa alkoholia ja enemmän kerralla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alkoholia tilattiin netistä vuonna 2021 tähänastinen ennätys, lähes 33 miljoonaa litraa. Kaikista alkoholijuomista eniten hyppäsi oluen osuus.
Ulkomaisista verkkokaupoista tilatun alkoholin määrä kasvoi toissa vuonna kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan alkoholin matkustajatuonti esimerkiksi Virosta laski puoleen matkustusrajoitusten takia.
THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson arvioi, että matkustamisen elpyminen vähensi alkoholin verkko-ostosten määrän 24 miljoonaan litraan. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet. Suurin selittäjä suurelle pudotukselle on oluen nettikaupan väheneminen.
Karlsson kertoo, että verkosta ostetaan kerralla isompia eriä kuin matkustajatuonnissa, koska kuljetus maksaa.
– Miedompia alkoholijuomia tilataan verkosta enemmän. Jos saat helposti lavan tai sata litraa olutta pihallesi, sitä tilataan sitten samalla vähän suurempia määriä, Karlsson kuvailee.
Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutuksessa verkko-ostokset ovat vain pieni osa – kuuden prosentin luokkaa.
Veromenetykset viisinkertaistuvat viidessä vuodessa – jotain tarttis tehdä
Verohallinto laskee, että vielä vuonna 2017 valtio menetti ulkomailta tilatusta alkoholista verotuloja 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Maksamattomien verojen määrä viisinkertaistui vuoteen 2021 mennessä, jo 80–100 miljoonaan euroon vuotta kohden.
Jotain bisneksen luonteesta kertoo se, että vain prosentista ulkomailta tilatusta alkoholista maksetaan verot Suomeen. Joukossa on toki myös rehellisiä verkkokauppiaita, jotka hoitavat velvollisuutensa.
Suureksi repsahtanut verovaje havahdutti Tullin ja Verohallinnon – sille piti tehdä jotain. Poliitikoilta pyydettiin ja saatiin lisärahaa ulkomaisten alkoholilähetysten tehovalvontaa, joka alkoi marraskuussa.
Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit kertoo, että tehotarkastusten takia osa alkoholin verkkokaupoista on muuttanut toimintaansa siten, että vastuu valmisteverojen maksusta siirtyykin ostajalle. Rakshitin mukaan osa yrityksistä pyrkii myös vaikeuttamaan myyjän tunnistamista lähetyksistä.
Aiemmin yrityksen nettisivujen kautta on voinut tilata juomille kuljetuksen kotiovelle tilauksen yhteydessä tai on vinkattu kuljetusyrityksestä. Nyt viimeisetkin linkit on poistettu vaivihkaa tai tilalle on ilmestynyt teksti, että asiakas vastaa kuljetuksesta ja veroista.
Tämä johtuu siitä, että Suomen viranomaiset ovat katsoneet verkkokaupan osallistuneen kuljetukseen, jos se suoraan tai epäsuorasti auttaa ostajan ja kuljetusyrityksen yhteen.
Tällöin kyse on alkoholin etämyynnistä ja ulkomaisen verkkokaupan pitäisi maksaa tilauksen verot Suomeen. Etäostossa taas tilaajan pitäisi huolehtia veroista ja muista velvoitteista.
Alkoholitilausten volyymi on kasvanut rajusti viime vuosina. Pystyykö tehovalvonnalla enää puuttumaan ilmiöön ja saamaan kaikki verot Suomeen?
Rakshit ei usko, että mikään asia poistuu pelkällä valvonnalla. Sillä osoitetaan selvä ongelma ja voidaan yrittää vaikuttaa siihen, että kansalaiset ja yritykset toimivat sääntöjen mukaisesti.
– Se on varmasti kaikilla tavoitteena, että Suomessa kulutetusta alkoholista maksetaan valmisteverot ja juomapakkausverot Suomeen. Eikä luoda vääristynyttä kilpailua sillä, että jostain ostokanavasta voi saada verot välttämällä halvempaa alkoholia, Rakshit sanoo.
Ennen koronaa Verohallinto keskittyi verojen karhuamiseen esimerkiksi Saksassa tai Baltian maissa toimivilta verkkokaupoilta, koska tämä oli kustannustehokasta. Nyt kun yritykset ovat muuttaneet toimintaansa, verojen maksajan paikalle istutetaan yhä enemmän suomalaisia tilaajia.
Verohallinnon ohjaus- ja valvontapäällikkö Sami Peltolan mukaan kyse ei ole linjamuutoksesta. Verottaja toimii laissa määrätyn verovelvollisuuden mukaan ja tähän vaikuttavat kuljetusjärjestelyt.
– Myyjäliikkeiden toimintatavan muutos on johtanut siihen, että verovelvollisuus siirtyy heiltä tilaajille ja me joudumme kohdistamaan verotuspäätökset ostajiin. Emme voi valita, kumpaa verotamme, Peltola sanoo.
Peltola myöntää, ettei miljooniin euroihin nousevien verojen periminen ole aina onnistunut ulkomailta. Verojen karhuaminen kestää useamman vuoden ja kun maksun aika koittaisi, yritys onkin yllättäen varaton. Alkoholikauppa kuitenkin jatkuu, mutta toisella nimellä.
– On tunnistettu, että kauppatapa voi muuttua tuollaisen toimintamallin suuntaan. Se on yksi riski, mikä tässä voi toteutua täysin vilpillisin mielin markkinoilla operoivien yhtiöiden osalta, Peltola toteaa.
Linjausta etämyyntiin haetaan oikeudesta
Etämyynnin taivalta voi kutsua tuskaiseksi. Etämyynnistä ja sen tulkinnasta ovat vääntäneet niin poliitikot, viranomaiset kuin oikeus.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja alkoholin lupa-asioita hoitava Valvira tulkitsivat aiemmin, että alkoholin etämyynti Suomeen on kiellettyä, vaikka alkoholilaissa ei ole tällaista pykälää. Linjaa on sittemmin loivennettu, nykyään korostetaan verojen maksua Suomeen.
Yksi keino asian selkeyttämiseksi on ollut etsiä ennakkoratkaisuja etämyyntiin tuomioistuimista.
Alkoholiasioita valvova Valvira teki syksyllä 2020 sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen jälkeen rikosilmoitukset noin kymmenestä Suomeen alkoholia myyneestä verkkokaupasta. Lopulta tutkinnassa oli enää tunnetun viinivaikuttaja Juha Berglundin omistuksessa olleet yritykset.
Syyttäjä päätti viime vuoden huhtikuussa, ettei syytettä törkeästä alkoholirikoksesta nosteta. Syyttäjä perusteli päätöstään epäselvillä alkoholilain pykälillä. Berglundin verkkokaupat olivat maksaneet verot Suomeen vuosien ajan.
Toinen virkamiesten oikeudellinen linja on ollut saada tuomiolle verkkokauppoja, jotka eivät ole maksaneet veroja Suomeen myydystä alkoholista.
Helsingin käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi helmikuussa 2020 suomalaista yrittäjää vastaan nostetut syytteet törkeästä veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Mies oli pyörittänyt vironviina.com ja balticbrännvin.se verkkokauppoja Virosta ja Latviasta käsin. Syytteen mukaan hän jätti maksamatta veroja Suomeen myydystä alkoholista 1,65 miljoonan euron edestä.
Nettisivuilla ostaja ohjattiin valitsemaan tietty kuljetusyritys, joten syytteen mukaan myyjä oli vähintäänkin välillisesti kuljetuttanut tuotteet Suomeen.
Myös käräjäoikeus moitti epäselvää lainsäädäntöä. Oikeuden mukaan ohjeistus ja laki olivat tapahtuma-aikaan vuosina 2014–2017 tulkinnanvaraisia.
Tapausta on käsitelty Helsingin hovioikeudessa jo noin vuoden verran. Ylen tietojen mukaan asiasta on pyydetty ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta.
Sipilän hallituksen loppuaikoina alkoholiasioista vastasi silloinen perhe- ja peruspalveluministeri, nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), joka suhtautui kielteisesti Alkon monopoliin vaikuttaviin muutoksiin.
EU-komissio katsoi, että alkoholilakiin tuolloin suunniteltu etämyyntikielto estäisi kilpailua. Keskusta ja kokoomus eivät päässeet pykälästä yksimielisyyteen, joten silloinen hallitus kuoppasi lakihankkeen joulukuussa 2018. Etämyynti päätettiin jättää tuomioistuinten ratkaistavaksi.
Etämyynti ei ole selkiytynyt myöskään nykyisen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla tai rikosjuttujen kautta.
Kiuru ilmoitti kuitenkin julkisesti vironviina.comia koskevan päätöksen jälkeen, että alkoholin etämyyntiä koskevan sääntelyn muutostarpeita pitää arvioida. Tämä johti lopulta Valviran tekemiin rikosilmoituksiin myös sellaisia verkkokauppoja kohtaan, jotka maksoivat veronsa mukisematta.
Ylen tietojen mukaan tällä kertaa haettiin oikeudesta linjauksia siihen, olisiko näiden myyjien toiminta katsottavissa alkoholin vähittäismyynniksi Suomessa ja onko myyjä osallistunut tilatun alkoholin kuljetukseen, jos kuljetusyritykseen on viitattu jollain lailla verkkokaupan nettisivuilla. Alkolla on yksinoikeus alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa.
EU linjaa, jos Suomi ei siihen pysty
Joka tapauksessa alkoholilain pykälien muuttaminen jää seuraavalle hallitukselle. Asiaa ratkotaan myös EU-tasolla, koska alkoholin verkkokaupan epäselvyyksistä on kanneltu EU-komissioon.
Komissio tutkii parhaillaan rikkovatko Suomen käytännöt EU:n vapaan kaupan ja kilpailun säännöksiä. Käynnissä on sovittelumenettely Suomen ja komission välillä (EU-Pilot).
Sosiaali- ja terveysministeriön ja komission virkamiehet ovat tavanneet ja lähetelleet lisätietopyyntöjä ja -vastauksia edestakaisin tällä vaalikaudella. Viimeksi näin on käynyt marraskuun lopulla.
Komission pitäisi mahdollisesti jo kevään aikana päättää, mihin toimiin se ryhtyy. Suomi voidaan haastaa EU-tuomioistuimeen unionin lakien rikkomisesta.
Ruotsi joutui saman menettelyn kautta sallimaan alkoholin verkko-ostokset ulkomailta jo vuonna 2008, toki tiukoin ehdoin.
Ruotsissa alkoholin hankkiminen verkosta toisesta EU-maasta on sallittu omaan ja perheen yksityiseen käyttöön. Alkoholista tulee kuitenkin maksaa verot ennen kuin se kuljetetaan maahan, muuten lähetys pysäytetään veroselvitystä varten.
Jos verkkokauppa ei ole hoitanut veroja, tilaaja vastaa niistä. Tämä on hillinnyt halvan alkoholin ostamista, tuonut verot valtiolle eikä Systembolagetin monopolikaan ole 15 vuodessa vaarantunut.
16.1. 22 kello 12.21: Korjattu syyttäjä päätti viime vuoden huhtikuussa, ei tämän vuoden huhtikuussa, ettei nosta syytteitä verot maksaneita verkkokauppiaita vastaan ja päivitetty, että ennakkoratkaisua haettiin myös siihen, onko näiden myyjien toiminta katsottavissa alkoholin vähittäismyynniksi Suomessa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.