Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Luonnonvarakeskuksen asentama seurantapanta aiheutti vammoja pyhtääläisen villisian kaulaan

Luke on pannoittanut Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla yli 20 villisikaa viime vuosina käynnissä olevan tutkimushankkeen vuoksi. Pääsääntöisesti pannat ovat toimineet luotettavasti.

Villisikoja Ranuan Eläinpuistossa
Ranuan eläinpuiston villisiat lounaalla. Kuvituskuva. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Kata Salaspuro

Seurantapanta aiheutti vammoja villisialle Pyhtäällä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan.

Pyhtääläinen villikarju pannoitettiin viime kesäkuussa. Elokuun loppupuolella panta kuitenkin lakkasi toimimasta, jolloin sitä yritettiin pudottaa karjun kaulasta etäavauksen avulla. Tämän epäonnistuttua Luke otti yhteyttä paikalliseen riistakeskukseen sekä alueen villisian metsästäjiin ja pyysi apua kyseisen villisian kaatoon.

Paikallinen metsästäjä sai lopulta karjun kaadettua tammikuun puolivälissä.

Eläinlääkäri havaitsi tuolloin, että muutoin hyväkuntoisen eläimen kaulassa oli vaurioita vioittuneesta pannasta. Villisika oli seitsemän pannoituskuukauden aikana saanut lisää painoa 30 kiloa.

Pannan valmistaja epäili teknistä vikaa.

– Tämä on hyvin valitettava tapaus. Teemme pantavalmistajan kanssa yhteistyötä, jotta tieto pannan mahdollisista vioista välittyisi asiantuntijoillemme ennen kuin yhteys pantaan menetetään kokonaan, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta tiedotteessa.

Luken tutkimushanke ensimmäinen laatuaan Suomessa

Luonnonvarakeskus on merkinnyt seurantapannoilla Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla yli 20 villisikaa edellisen kahden vuoden aikana käynnissä olevan tutkimushankkeen vuoksi.

Luke kertoo, että pantoja asennetaan yli 60-kiloisille villisioille. Pannat putoavat itsestään sikojen kaulasta viimeistään 1,5 vuoden toiminta-aikansa päätteeksi. Luke kuitenkin kertoo irrottavansa pannat satelliitin välityksellä jo kolmen kuukauden seurantajakson päätteeksi eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi ja pantojen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Villisikojen painon kerrotaan vaihtelevan vuodenaikojen mukaan suuresti, minkä vuoksi myös riskit pantojen sopivuuden kanssa lisääntyvät.

Tutkimushanke on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Sen avulla pyritään muun muassa kartoittamaan villisikojen elinpiirejä ja -ympäristöjä sekä sikojen liikkeitä itärajan molemmin puolin. Vaelluskäyttäytymisen selvittäminen on tärkeää esimerkiksi tautiriskien, maataloustuhojen sekä kannan runsauden tarkemman arvioinnin vuoksi.

Pannat ovat Luken mukaan toimineet pääosin luotettavasti.

Suosittelemme