Viikonloppuna kisattujen yleisurheilun SM-hallikisojen suurimmaksi puheenaiheeksi nousi naisten pika-aitakilpailu. Niukat varaslähdöt kiehuttivat jälleen kotimaista yleisurheiluväkeä.
– On turhauttavaa, kun on todella kova lataus ja hyvä vire, niin pitää välillä jopa vähän pelätä, että uskaltaako reagoida täysillä, finaalissa hylätty Lotta Harala sanoo suoraan Yle Urheilulle.
Aituri viittaa varaslähdöksi tuomittavaan 100 millisekunnin reaktioaikarajaan. Mikäli urheilija reagoi lähtölaukaukseen tuota nopeammin, kyseessä on sääntöjen mukaan varaslähtö. Haralan reaktioaika Helsingin SM-finaalissa oli 99,5 millisekuntia.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n asiantuntija Tapani Keränen vahvistaa, että tutkimuksissa on ollut tapauksia, joissa tutkittavien reaktioaika on ollut alle sadan.
Käytännössä on siis mahdollista, että erinomaisen reaktion ja lähdön seurauksena urheilija hylätään.
– Tämä on epäreilua urheilijoille. Vähän kuin urheilijalle sanottaisiin, että sinut hylättiin, koska juoksit liian kovaa, Keränen konkretisoi.
Vahvana lähtijänä tunnettu tähtiaituri Reetta Hurske kommentoi Ilta-Sanomille muutama vuosi sitten lähdön haastavuutta.
– Jos keskityn normaalisti ja lähden paukusta, niin seurauksena on varaslähtö, hän sanoi tuolloin ja viittasi vuoden 2017 EM-hallikisoihin.
Suomen ennätyksiä tällä hallikaudella murskannut Hurske ei halunnut kommentoida Ylelle varaslähtöasiaa, vaan viestitti keskittyvänsä tuleviin EM-halleihin ja loppuihin hallikauden kilpailuihin.
Ongelmaa yritetään ratkaista
Haralan mukaan urheilija itse tuntee, milloin juoksija aavistaa ja milloin hän reagoi paukkuun. Viikonlopun finaalin lähtöön hän oli välittömästi tyytyväinen.
– Oma tunne oli, että sain tosi hyvän lähdön, mutta en lähtenyt ennen paukkua, pitkältä kilpailutauolta kisoihin tänä talvena palannut aituri kertaa.
Lauantaina 60 metrin alkuerissä hylätty Anniina Kortetmaa sanoo, että hänen viikonloppuinen hylkäyspäätös tehtiin ilman hidastuskuvan tarkastelua. Juoksijan mukaan olisi parempi ratkaisu, mikäli niukat varaslähdöt ratkaistaisiin ihmissilmällä.
– Jos varastamista ei silmällä näe, niin voisi antaa varoituksen tai mahdollisuuden juosta protestin alaisena, Kortetmaa toteaa.
Kansainvälisenä yleisurheilutuomarina toimiva Pasi Oksanen kertoo, että varaslähtötulkintaa käsitellään lajin parissa säännöllisesti. Aihe nousi vahvasti esille viime kesän Eugenen MM-kisojen yhteydessä.
– Kisoissa oli paljon nopeammat reaktioajat kuin missään kisoissa 20 vuoteen, Oksanen kertaa.
Oksanen oli mukana Kansainvälisen yleisurheiluliiton työryhmässä, joka muun muassa kuuli kisoihin vilppilähtöjärjestelmän teknologian tuottanutta yritystä. Ryhmässä esille nousi myös esimerkiksi reaktioajan mittaaminen jostain muualta kuin jaloista, joista aika nykyisin mitataan. Tämän vuoden sääntökirjaan muutoksia ei tullut.
– Uudet järjestelmät vaativat tutkimustyötä, jota ei tällä aikataululla saatu aikaan, Oksanen avaa uudistusmahdollisuuksia.
Hänen mukaansa Suomessa on käytössä huomattavasti enemmän vilppilähtölaitteita kuin monin paikoin muualla maailmassa.
– Meillä tulee vilppejä, jotka saattaisivat muualla mennä läpi, koska käytämme näitä laitteita, Oksanen kuvailee.
Seitsenottelija Miia Sillman ärähti Twitterissä viikonlopun starttituomioista.
Keräsen mukaan omat haasteensa tuo se, että eri valmistajien mittausvälineet ja -laitteet voivat erota toisistaan. On haastavaa, kun ei ole vain yhtä oikeaa tapaa mitata reaktioaikaa.
– Mitataan voimantuottoa telineeseen, mutta alkaako se ennen vai jälkeen laukauksen ja millainen ärsyketason tulee olla, urheilubiomekaniikan asiantuntija pohtii.
Ihmissilmä vastaan laite
Yksi reaktioaikaan vaikuttava tekijä ovat kaiuttimet, joista starttipistoolin ääni kuuluu. Oksasen mukaan niiden tulisi olla yli 10 metrin päässä juoksijoista, jolloin äänen kulkema matka vastaa aikoinaan käytössä ollutta ruutiasetta.
Hän sanoo, että viikonlopun SM-kisoissa kaksi kaiutinta oli asianmukaisesti 12 metrin etäisyydellä. Näiden paikka saattaa kuitenkin vaihdella kisapaikoilla, sillä ne ovat vapaasti asetettavissa.
Haralan reaktioaika oli sunnuntain finaalissa 0,0995 sekuntia sallitun 0,1 sijaan. Viikonloppuna Suomen mestaruuden voittanut Samuli Samuelsson otti kantaa vilppilähtötulkintoihin sosiaalisen median tilillään.
– ”Samppa” kirjoitti hyvin, että vilppilaitteiden piti tulla lähettäjien silmän tueksi eikä määrittämään kokonaan lähtöjä, Harala pohtii.
Oksanen on samaa mieltä laitteiden kasvaneesta roolista lähtötilanteissa.
– Nyt sääntö on mustavalkoinen, sillä vilppilaitteen näyttäessä varaslähtöä, se on varaslähtö. Laitteella on näissä ääritapauksissa liian suuri valtuutus sanoa, miten asiat ovat, hän painottaa.
Vaikka tutkimuksissa on todettu 100:aa millisekuntia nopeamman reaktioajan olevan mahdollinen, ei aiheesta ole Oksasen mukaan riittävän kattavan otannan tutkimusta, jotta yleisesti käytössä oleva reaktioaikaraja voitaisiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton toimesta madaltaa.
Urheilijat kaipaavat muutosta
Harala sanoo, että varaslähtötulkinta nousee urheilijoiden keskuudessa pinnalle, kun SM-kisojen kaltaisia tilanteita tulee. Hän toivoo luonnollisesti kokonaisuuteen muutosta, sillä niukat varaslähdöt voivat jäädä vaikuttamaan urheilijan mieleen.
– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tämä vaikuta mitenkään seuraavan kilpailun startteihin. Asian on takaraivossa ja sitä pitää työstää. Seuraava kilpailu on tärkeä, ettei tätä jää pelkäämään, Harala analysoi.
Kortetmaa kertoo miettineensä viikonlopun jälkeen, joutuuko starteissa jatkossa pohtimaan uskaltaako paukkuun reagoida.
– Sen ei etenkään pikamatkoilla kuuluisi olla niin, koska kaikki tuhannesosat ovat merkittäviä, hän myöntää turhautumisen tilanteeseen.
Oksanen yritti jouduttaa Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa selkeämpää sääntömuutosta tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, joissa reaktiolaite näyttää niukkaa varaslähtöä.
– Epäselvissä tapauksissa urheilijalla voisi olla mahdollisuus esimerkiksi juosta protestin alla, Oksanenkin sanoo.
Hän tiedostaa, että 100 millisekunnin rajan voi alittaa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon? Kokeneen tuomarin mukaan pitäisi saada varmuus, mihin raja asetettaisiin.
Nopeimpana ratkaisuna hän näkisi rajatapaussäännön uudistamisen, joka jättäisi enemmän päätäntävaltaa tilanteita ratkaisevalle tuomarille. Nykyinen sääntö on sidottu vahvasti reaktioaikarajaan, joka ei jousta millisekuntiakaan.
– Miksi hermolihasjärjestelmämme olisi sellainen, että se raja sattuisi olemaan täsmälleen 100 millisekuntia, biomekaniikan asiantuntija Keränen havainnollistaa.