Elle Aikio rámiida oasseáigebarggu vejolašvuođa Norggas – Buoret bálká ja álkkit bargonoađđi geasuhit suopmelaš buohccedivššáriid Norgii

Suomas lea vátnivuohta buohccedivššáriin. Ášši ii veahket veháge dat, ahte Norga geasuha divššáriid buoret bálkkáin ja álkkit bargonođiin.

Norggas buohccedivššár dine gaskamearálaččat 1 000–1 500 euro eambo go Suomas. Suomas gaskamearálaš buohccedivššára bálká lea sullii 3 300 euro ja Norggas fas sullii 4 500–5 000 euro.

Davvi-Norggas ovdamearkan Girkonjárgga buohcceviesus barget olu olgoriikalaš divššárat degomat suopmelaččat.

– Mu mielas mearrideaddjit galget giitit iežaset dán dilis go eai leat fuopmán áiggil. Iihan dákkár dilli leat fáhkka šaddan, oaivvilda buohccedivššár Pasi Toivanen, guhte lea bargan Girkonjárggas jo 25 jagi.

Raba gova stuorábun

Ohcejohkalaš Elle Aikio lea bargan sullii beali iežas bargohistorjjás Norgga bealde buohccedivššárin. Buorre bálká ja oasseáigebargu geasuhedje su dohko, oasseáigebargguin dinii sullii seamma olu go Suomas ollesáiggebarggus.

– Mánáid dihte ja maiddái dan min iežaimet eallinvuogi dihte, ahte dat maid vehá gáibida áiggi, jus hálida duddjot dahje guolástit dahje leat boazodoalus fárus, de galhan dat oasseáigebargu lea álo vuohkkasut ja dainna maid veadjá buorebut, dadjá Aikio.

Buoret bálká ja bargoáigi geasuhedje Elle Aikio Norgii bargui, muhto dál lea fas máhccan Ohcejohkii

Ámmátlihtuin oidnet, ahte suorgi ii geasut nuoraid

Suomas vulget jahkásaččat moadde čuohte buohccedivššára olgoriikkaide bargui. Sin máhccan ruovttoluotta ii govččašii divššáriid vátnivuođa.

Ámmátlihtuin oaivvildit, ahte stuorámus sivva vátnivuhtii leat dat, ahte bargu ii geasut nuoraid eaige barggu molson olbmot šat máhcá buohccedivššárbargui.

– Vuođđosivva divššárvátnivuhtii dáidet leat earát go olgoriikkaide fárren. Iihan dat boastut leat, jus hálida fitnat oahpásmuvvamin eará kultuvrraide ja dábiide. Soaitá joba buorrin midjiide, dadjá Tehy Lappi buresveadjinguovllu váldoluohttámušolmmoš Esa Rusanen.

Rusanen muitá vel dan áiggi, go davvin mákse erenomáš lasiid bargiide, vai báhcet bargguide boaittobealguovlluide. Dálge lasiid mákset goittot priváhta bealde.

– Geahččalit geasuhit bargiid iešguđetlágan rekryterenlasiin ja badjelmearálaš bajidemiin, sihke badjeláiggi barggus fas mákset buhtadusaid, logahallá Rusanen.

Raba gova stuorábun

Oassi báhcá Norgii, oassi máhccá fas Supmii

Máŋggat buohccedivššárat fitnet Norggas barggus, muhto orrot Suomas. Dalle bargoaddi máksá mátkkiid ja vistti dan boddii go lea barggus. Oassi goit fárre ollásit Norgii iige eallin Suomas geasut.

Pasi Toivanen livčče logemat jagi dassái ožžon barggu Suomas, muhto ii vuolgán go dalá eamidii ii lean bargu.

– Go olles bearaš fárre, de galgá leat gal guktuide bargu.

Elle Aikio goit lea máhccan ruovttoluotta Ohcejohkii bargui. Goluid divrun ja johtin ledje sivvan dasa, ahte ii hálidan joatkit šat Norggas barggus.

– Buoret bálká ii šat govčča goluid, mii johtimis boahtá. Dasto dat, ahte jus hálida ássat Ohcejogas ja bargat Norgga bealde, de dat oaivvilda dalle, ahte gártá olu čohkkát biillas, vihkkehallá Aikio.

Aikio lea goit jurddašan, ahte jus goasse šat álgá Norgga beallái bargui, de dalle fárre ollásit dohko orrut.