”Olkiluodon kunta Satakunnassa on tunnettu erityisesti ydinvoimaloistaan.”
Näinhän se voisi mennä, vaan ei mene.
Ydinvoimalat sijaitsevat edelleen vakaasti Eurajoen kunnassa, Olkiluodon saaressa.
Julkisuudessa Olkiluoto elää usein omaa elämäänsä ja kunnan nimi jää varjoon, kun ydinvoimaloiden käänteistä uutisoidaan mediassa.
Ja onhan niitä uutisia riittänyt. Uutiset ovat täyttyneet varsinkin viimein valmistuneesta Olkiluoto 3:sta parinkymmenen viime vuoden aikana.
Onko kunnantalolla siis harkittu nimenvaihtoa?
– Jaa-a, eipä ole tullut mieleen. Ei ole ollut tapetilla ainakaan minun aikanani, vastaa kuusi vuotta Eurajokea johtanut Vesa Lakaniemi.
– Totta on, että Olkiluoto tunnetaan paremmin kuin Eurajoki nimenä, mutta teemme myös koko ajan töitä samalla Eurajoen markkinoimiseksi. Olemme Suomen energisin kunta.
Kunnanjohtaja jatkaa asian pohtimista, mutta päätyy lopulta siihen, että runsaan 9 400 asukkaan Eurajoen on syytä pysyä Eurajokena.
Olkiluoto-buumi alkoi 1970-luvulla
Eurajoki perustettiin vuonna 1869. Vuosikymmenet vierähtivät kohtuullisen rauhalliseen tahtiin kunnes 1970-luvulla kunta nousi koko maan tietoisuuteen.
Olkiluoto 1:n peruskivi muurattiin juhlavin menoin 12. elokuuta 1974 tasavallan presidentti Urho Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan.
Teollisuuden Voima oli valinnut Olkiluodon saaren Selkämeren edustalla 13 vaihtoehdon joukosta sopivimmaksi suurvoimalalle muun muassa jäähdytysveden saannin ja kantaverkkoyhteyksien takia.
”Tual o Eorjoki maailman napa”
Nyt saaressa on jo kolme voimalaa. Mitä Teollisuuden Voimassa ajatellaan? Onkohan Olkiluoto sittenkin kasvanut vuosikymmenten aikana kotikuntaansa isommaksi?
Ydinvoimalaitoksen omistavan TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho muotoilee, että Olkiluoto on tärkeä paikka Eurajoen kunnassa ja ottaa avuksi paikallisen kirjoittajan.
– Eurajokelaista runoilijaa Antti Kylänpäätä lainaten ”Tual o Eorjoki maailman napa”. Eurajoen kunta säilyttäköön nimensä ja Olkiluoto on yksi osa tätä maailman napaa.
Valistaa pitää, ettei Rauma vie kunniaa
Entä mitä sanoo poliittinen päättäjä? Eurajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Jalonen (kesk.) sanoo, että vakavissaan kunnan nimeen ei ole kajottu.
– Eurajokihan on vähän tällainen gallialainen kylä, meillä on ollut oma puhelin ja säästöpankki, tosin niitä ei nyt enää ole. Ja kuntaliitoksessakin lähdettiin siitä, että nimi pysyy Eurajokena. Luvialta otettiin vaakuna.
Puheenjohtaja Jalonen viittaa vuoteen 2017, jolloin naapurikunta Luvia liitettiin osaksi Eurajokea. Silloin hänen mielestään olisi voinut olla otollinen aika nimenmuutokselle, mutta se ei silloin noussut puheeksi.
Hän myöntää, että kansainvälisesti Olkiluoto on monille Eurajokea tutumpi nimi. Ja tiedon puutetta on edelleen kotimaassakin. Jalonen on huomannut, että moni saattaa sijoittaa Olkiluodon kartalla vaikkapa Eurajoen naapuriin Raumalle.
Hän sanoo ottaneensa elämäntehtäväkseen valistuksen Olkiluodosta osana Eurajokea tarinoidessaan ihmisten kanssa.
Paikallisesti totta kai tiedetään, että Olkiluoto on vahvasti osa Eurajokea, mutta esimerkiksi Eurajoen lukiolaiset tietävät, että itse kunnan sijaintia pitää joskus tuntemattomalle selventää.
Siihen Olkiluoto on kyllä hyvä maamerkki, mutta olisiko sitten syytä vaihtaa koko kunnan nimi?
– Voisi se olla hyvä idea, sanoo Ellen Pentti.
– No, en tiedä, kyllä Eurajokikin ihan hyvä nimi on, miettii puolestaan Oona Pruukka.
Vuonna 2005 syntyneet lukiolaiset ovat ehtineet Olkiluoto 3:n rakentamisaikana täysi-iän kynnykselle.
Kunnan nimenvaihto melko harvinaista
Jos Eurajoki muuttaisi nimensä, se olisi tilastollinen kummajainen ainakin nykyhetkenä. Tilastokeskuksen mukaan kunnat ovat aiemmin muuttaneet verraten harvoin nimeään.
Viime vuosikymmeninä uusia nimiä on tullut kuntaliitosten jälkeen. Näin syntyivät vuonna 1981 Nummi-Pusula ja vuonna 2009 Raasepori ja Sastamala. Kymmenkunta vuotta sitten Länsi-Turunmaan yhdistyneet saaristokunnat päätyivät lopulta vanhaan nimeen Parainen.
Ilman kuntaliitosta vanhempaa perua nimimuutoksissa ovat esimerkiksi Salla 1936 (Kuolajärvi), Nokia 1938 (Pohjois-Pirkkala), Outokumpu 1968 (Kuusjärvi) ja Vantaa 1972 (Helsingin maalaiskunta).
Voit keskustella aiheesta 22. huhtikuuta kello 23:een asti.