Julius Hurrin on vaikea samaistua suomalaiseen isyyskeskusteluun.
– Se on aika pitkälti vielä naisten käymää keskustelua, johon isät osallistuvat vain vähän.
Hurrin mukaan keskustelusta puuttuu ymmärrys syistä, joiden vuoksi miehet jäävät lasten kanssa kotiin niin nihkeästi.
Ja kun miehet joskus käyttävät mediasssa puheenvuoron, he kertovat, kuinka jättivät uransa alkaakseen isiksi. Artikkelien kommenttiosioissa sanotaan, että näin miehistä tehdään naisia.
Hurri ei löydä tarinoista samaistumispintaa.
Hän haluaisi nähdä jutun miehistä, jotka tekevät kovaa uraa ja ovat täysipainoisia vanhempia, jotka jakavat kodin metatyöt.
Isät ovat tähän asti käyttäneet kaikista perhevapaista vain murto-osan. Järjestelmä uudistettiin viime syyskuussa, jotta vanhemmat käyttäisivät vapaita tasaisemmin.
Tässä jutussa puhuu Julius Hurri ja kaksi muuta uramiestä, jotka eivät tingi vanhemmuudesta.
Syyskuussa voimaan astuneen uudistuksen myötä vanhempainvapaat jaetaan kahden vanhemman perheissä tasan. Epätasaisesta jakamisesta pitää päättää erikseen, eikä kaikkia yhdelle tarkoitettuja vapaita voi siirtää toiselle.
– Se on suuri asenteellinen viesti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi sanoo.
Hurri on IT-alan konsulttifirman johtotehtävissä. Tiistaina hän jäi kotiin puolivuotiaan kuopuksensa kanssa, ja on vuoden loppuun asti töistä pois.
Hän on jakanut vanhempainvapaat puolisonsa kanssa tasan. Lisäksi Hurri käyttää vuosilomia ja hoitovapaita.
Hän haluaa ottaa kotona isompaa roolia ja vapauttaa vaimonsa palaamaan työelämään.
– Olen uraorientoitunut ja haluan ottaa aikaa myös vanhemmuuteen. En tiedä, olenko siksi miesasiamies tai isäaktivisti.
Hurri oli työpaikallaan pitkien vanhempainvapaiden pioneeri
Kun Hurri sai esikoisensa neljä vuotta sitten, hän oli vasta työpaikan toinen isä. Tuolloin hän oli seitsemän kuukautta töistä pois.
Sittemmin toistakymmentä työkaveria on tullut isäksi. Moni on seurannut Hurrin esimerkkiä, ja käyttänyt usean kuukauden vanhempainvapaat.
Hurri pitää tasa-arvon edistämistä ICT-firmoissa tärkeänä, koska naisten osuus alalla on pieni.
Hänen työnantajansa kannustaa vanhempia sukupuoleen katsomatta käyttämään vapaansa: kaikki saavat täyden palkan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta vanhempainvapaalla.
Uudistetun vanhempainvapaajärjestelmän piirissä olevat voivat käyttää vapaansa kahden vuoden kuluessa lapsensa syntymästä. Siksi vasta syyskuussa 2024 saadaan ensitietoja siitä, kuinka tasaisesti vapaita on perheissä jaettu.
Kelan mukaan isät pitivät vain 10 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä vuonna 2020.
THL:n Johanna Närvin mukaan se johtuu pääasiassa kolmesta syystä.
Ensinnäkin perheet laskevat taloutensa usein miehen palkan varaan.
Toiseksi työpaikoissa tai perheissä vallitsevat ihanteet eivät tue koti-isyyttä, koska äitiä pidetään edelleen lapsen ensisijaisena hoitajana.
Kolmanneksi isät kokevat työstä poisjäämisen työn luonteen tai työtilanteen vuoksi liian hankalana.
Närvi sanoo, että isistä korkeasti koulutetut asiantuntijat – sellaiset kuin Julius Hurri – käyttävät kyllä yleisemmin vanhempainvapaita, mutta ajasta ja paikasta riippumattomasta tietotyöstä on vaikeaa jäädä pitkäksi aikaa pois. Työn ja vapaa-ajan raja kun on monesti hämärtynyt.
Kun työntekijätyöstä vanhempainvapaalle jäävälle palkataan toisinaan sijainen, tietotyöläisen tehtäviin näin tehdään harvoin.
Julius Hurrillekaan ei tule sijaista. Ennen pois jäämistä hän yritti saada meneillä olevat projektit valmiiksi, mutta ei aivan onnistunut.
Ensimmäisinä vapaapäivinään hän onkin hoidellut vielä työasioita vaipanvaihdon, syöttämisen, nukuttamisen ja lentokoneleikkien lomassa.
Miko Eklöffille neljä kuukautta lapsen kanssa maksaa kymmeniä tuhansia
Yhden hengen viestintätoimistoa pyörittävä Miko Eklöf jäi niin ikään toukokuun alussa isyysvapaalle.
Se jatkuu elokuun loppupuolelle saakka.
Ensimmäiset kuusi viikkoa hän nostaa vanhempainrahaa. Hänen tapauksessaan sen suuruus on noin 32 euroa päivässä. Summa on verrattain pieni, koska Eklöf on pitänyt eläkevakuutusmaksunsa pienenä.
Loput kaksi ja puoli kuukautta menevät kotihoidontuella. Eklöf kertoo, ettei pidä vapaita vain lapsen vaan myös vanhemmuuden takia.
– Kun olen kotona lapsen kanssa, meidän välinen suhde syvenee. Hoidan päivittäiset asiat, syömiset, nukkumiset ja neuvolat. Ymmärrän paremmin metatyöt, mitä vanhemmuuteen liittyy.
Eklöf rahoittaa vanhempainvapaan säästöillään, joita kuluu hänen laskujensa mukaan noin 7 000 euroa. Hän alkoi säästää lapsen synnyttyä noin vuosi sitten.
Yritykselle tulon menetystä neljän kuukauden ajalta tulee arviolta 16 000–19 000 euroa.
– Ne on sellaisia varoja, jotka varsin mielelläni maksan, jotta tämän mahdollistan. Yrittäjyys mahdollistaa tällaiset peliliikkeet. Voin itse vaikuttaa kuukausipalkkaani ja kartuttaa säästöjä.
Eklöf kertoo asiakkaidensa ottaneen ratkaisun vastaan positiivisesti.
– Useampi toimitusjohtajatason mies on suhtautunut innostuneesti ja ottanut asiakseen kannustaa tai sparrata.
Eklöf ajattelee, että hänen yrityksensä tärkein tarkoitus on taata hänelle itselleen toiveidensa mukainen elämä. Hän ei tavoittele liiketoiminnan kasvua.
– Sinänsä yritykselle on täysin perusteltua rahankäyttöä tehdä tappiota isyysvapaan vuoksi.
Yrittäjyys ja vanhemmuus ovat Eklöfin omia valintoja, ja hän on päättänyt sovittaa ne yhteeen.
Juho Paasonen jäisi kotiin vaikka vuodeksi, jos perheellä olisi siihen varaa
Juho Paasonen käytti esikoisensa kanssa kaikki isyysvapaat, vuosilomia ja hoitovapaata. Säästöjä paloi reilun kymppitonnin, hän kertoo. Yhteensä hän oli pojan kanssa kotona puolisen vuotta.
– Esikoisen kanssa kotona vietetty aika oli korvaamatonta lapsisuhteen kehittämiseksi mutta myös siksi, että vapautin vaimoni töihin ja keräämään eläkettä.
Kuopuksen kanssa Paasonen on jälleen puoli vuotta kotona.
Vanhempainvapaauudistuksen myötä hänellä olisi tosin mahdollisuus olla pidempäänkin ansiosidonnaisella. Hän kuitenkin siirtää noin 50 ansiosidonnaispäivää puolisolleen.
Paasonen on laskenut, että hänen pitämänään jaettavissa olevat vapaat tulisivat perheelle liian kalliiksi. Eikä hänellä ole enää samanlaista säästöpuskuria kuin esikoisen kohdalla.
Ensimmäisen vanhempainvapaan jälkeen Paasonen on vaihtanut korkean palkkaluokan johtotehtäviin viestintätoimistossa, ja nyt hänen ansionsa ovat yli kaksinkertaiset puolisonsa tuloihin verrattuna.
– Jäisin vaikka vuodeksi kotiin, jos meillä olisi taloudellisesti siihen varaa. Mutta kun on kalibroitunut elämänsä tähän tulotasoon, menojen leikkaaminen onnistuu vain tiettyyn pisteeseen asti.
Paasosen mielestä ei ole oikein, että perheenlisäys tulee usein menetettyinä uramahdollisuuksina ja eläkekertyminä naisille miehiä kalliimmaksi.
– Jos tekee vaikka neljä lasta ja on jokaisen kohdalla puolitoista vuotta töistä pois, se on helkkarin iso hitti eläkekertymässä.
Paasonen aikoo kompensoida taloudellisen tappion puolisolleen. Hän suunnittelee maksavansa tälle vapaaehtoista eläkevakuutusta.
Paasonen sanoo, että viettäisi kotona mielellään vaikka vuoden, jos se olisi taloudellisesti järkevää.
Vaikka puoliso tienaisi bruttona tuplat, vapaita kannattaa yleensä jakaa
Jos isä ei käyttäisi hänelle kuuluvaa ansiosidonnaista vapaata ollenkaan, perhe menettäisi neljä kuukautta päivärahaa.
Uudistuksen myötä ei yleensä olekaan taloudellisesti järkevää, että vain yksi vanhemmista jää lapsen kanssa kotiin. Vaikka suurituloisen vanhemman kotiin jäädessä perheen bruttotulot saattavat pudota, progressiivinen verotus tasaa tilannetta merkittävästi.
Kelan laskurin mukaan perheen nettotulojen perusteella jopa Juho Paasosen, joka tienaa yli tuplat puolisoonsa nähden, on taloudellisesti järkevää käyttää vajaat sata vanhempainrahapäivää.
Kaikki jutussa haastatellut isät pitävät kotona lasten kanssa viettämäänsä aikaa korvaamattomana ja toivovat, että mahdollisimman moni isä voisi tehdä saman.
Toisen pitkän vanhempainvapaansa juuri aloittanut Julius Hurri sanoo, ettei isien pitäisi jäädä kotona assistentin rooliin, vaan ottaa itselleen enemmän tilaa kotona.
Vaikka töistä pois jääminen ei ole ollut hänelle helppoa, vapaiden jälkeen hän on saanut huomata, ettei ollutkaan korvaamaton.
Sama on tapahtunut kotona: kun hän on palannut töihin, hän on saanut huomata, että kotonakin pärjätään ilman häntä.
– On yhtäältä kaihoisaa ja toisaalta antoisaa huomata, että minun panokseni voidaan korvata niin kotona kuin työpaikalla. Se antaa minulle vapauden valita, mitä minä tahdon elämässäni tehdä.
Hurri tiedostaa, että monissa perheissä isien pitkät vapaat ovat esimerkiksi työtilanteiden tai taloudellisten olosuhteiden vuoksi hankalasti järjesteltävissä. Hän kokeekin olevansa etuoikeutettu, kun saa olla lastensa kanssa yhteensä 15 kuukautta kotona.
– Se kasvattaa ja näkyy tyytyväisyytenä omaan itseensä, parisuhteeseen ja työelämään, Julius Hurri sanoo.
Korjaus 5.5. kello 8:52: Ensitietoja perhevapaiden jakautumisesta uudessa järjestelmässä voidaan odottaa syyskuussa 2024 eikä 2022 kuten jutussa aiemmin luki.
Mitä ajattelet perhevapaiden jakamisesta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 6. toukokuuta klo 23 saakka.