Poliisin Porissa tutkima lapsikaappaus on kohtuullisen harvinainen rikosnimike. Tapaus on asiantuntijan mukaan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella lapsikaappaukseksi epätavanomainen.
Virkavalta tiedotti tänään keskiviikkona, että se tutkii Porissa tapahtunutta epäiltyä lapsikaappausta. Satakunnan käräjäoikeus vangitsi epäillyn miehen poissaolevana eilen tiistaina.
Tapaukseen liittyy myös toinen henkilö, joka on tällä hetkellä pidätettynä. Lapsi on poliisin arvion mukaan viety ulkomaille. Tapaukseen liittyen poliisi ja Rajavartiolaitos tekivät maanantaina maastoetsintöjä Pohjois-Satakunnassa, Ylen tietojen mukaan Merikarvialla.
Lapsikaappaus on rikos
Lapsikaappauksesta on rikoslain mukaan kyse, kun alle 16-vuotias lapsi viedään ulkomaille ilman huoltajan suostumusta tai tämä jätetään palauttamatta kotiin ulkomailta, esimerkiksi sovitun lomamatkan jälkeen. Kaapatut lapset -yhdistyksen mukaan Suomesta kaapataan ulkomaille vuosittain runsaat parikymmentä lasta.
Poliisi ei kerro enempää Porin seudulla tutkitun tapauksen yksityiskohdista. Kaapatut lapset -yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Räisänen arvioi julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että kyse ei ole aivan tavanomaisesta tapauksesta.
– Maastoetsinnät viittaavat siihen, ettei ole voitu olla varmoja, missä lapsi on. Yleensä tämä tiedetään, mutta on ongelmana saada lapsi takaisin Suomeen. Tämä tapaus kuulostaa hyvin paljon monimutkaisemmalta rikoskululta kuin pelkkä lapsikaappaus, Räisänen sanoo.
Taustalla yleensä päättynyt parisuhde
Tavallisimmin lapsikaappauksissa on Räisäsen mukaan kyse siitä, että Suomesta viedään ulkomaille tai Suomeen tuodaan ulkomailta lapsi, jonka asuinmaasta vanhemmilla on erimielisyyttä. Suomesta kaapataan lapsia eniten Ruotsiin. Muita tavanomaisia kohdealueita ovat Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän maat sekä Viro.
– Melkein sataprosenttisesti tapauksiin liittyy vanhempien ero.
Lapsikaappausten hoitaminen on Räisäsen mukaan helpompaa silloin, kun lapsi on kaapattu maahan, joka on mukana Haagin kansainvälisessä lapsikaappaussopimuksessa.
– Noin sata valtiota kuuluu sopimukseen. Jos lapsi kaapataan tällaiseen maahan, on olemassa viralliset prosessit, miten lasta haetaan takaisin Suomeen. Jos maa ei kuulu sopimukseen, ainoa keino saada lapsi takaisin on vanhempien välinen neuvottelu.
Tavoitteena sopuratkaisu
Lapsikaappauksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Viranomaisten tavoitteena on Räisäsen mukaan saada vanhemmat neuvottelemaan ja löytämään sopu ilman oikeuden päätöstä.
– Vähän yli puolet lapsikaappauksista päättyy nykyään vanhempien sovintoon. Vaikka lapsikaappaus on Suomessa rikos, suosittelemme, että ensimmäiseksi ei tehtäisi rikosilmoitusta vaan pyrittäisiin neuvottelemaan toisen vanhemman kanssa.
Kaapatut lapset -yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Räisänen arvioi, että poliisi tutkii lapsikaappauksia Suomessa tehokkaasti ja syyttäjä vie tapaukset tarvittaessa oikeuteen. Ongelma on se, että Suomen viranomaisten toimivalta päättyy Suomen rajoille.
Räisäsen mukaan kehittämistä on siinä, miten lapsikaappauksen uhka voitaisiin havaita etukäteen.
– Oikeuslaitos ja sosiaaliviranomaiset eivät tunnu tunnistavan tapauksia, vaikka on selkeitä merkkejä lapsikaappausten uhasta. Lapsen kannalta olisi tärkeää ennaltaehkäistä kaappaus.
Räisänen uskoo, että koulutuksella voidaan lisätä viranomaisten tietoisuutta ja vähentää lapsikaappauksia.