Yläasteella Stella Qin-Stecker pohti, onko noloa hakea kouluun, joka tunnettiin hikkejen ja nörttien kouluna. Hän ei tuntenut kaveripiirissään ketään Ressun lukioon aikovia.
Tänä vuonna Helsingin Ressun lukioon on pääkaupunkiseudun korkein keskiarvo 9,69. Koululla on tunnetusti ollut korkea keskiarvoraja jo pitkään.
Qin-Stecker toivoi voivansa opiskella samankaltaisten ihmisten kanssa, joilla olisi kunnianhimoa opiskeluun.
– Tulen itähelsinkiläisestä lähiöstä, jossa ei kauheasti Ressun lukiosta puhuttu.
Hän sai kuitenkin kannustusta lähipiiriltä. Vuonna 2012 hän painoi valkolakin päähänsä Ressun lukion takana olevassa Ruttopuistossa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen apulaisprofessori Janne Varjon mukaan eliittilukioiksi voidaan kutsua lukioita, jotka ovat painottuneet tiettyyn alaan tai omaavat korkean keskiarvorajan. Hänen mukaansa joukko, joka pääsee yli yhdeksän keskiarvon lukioihin, omaa valmiiksi jo hyvät valmiudet opiskeluun ja taustalla voi olla esimerkiksi korkeakoulutettu perhetausta.
Qin-Stecker kertoo olevansa itse pienituloisesta ja korkeakoulutetusta perheestä. Hän asui nuorena äitinsä kanssa vuokrakaksiossa Helsingin Laajasalossa.
Lukion alkaessa hän huomasi, että monilla uusilla lukiotovereilla oli varakas perhe ja lounastauoilla saatettiin käydä syömässä Stockmannilla.
– Itselle se oli kulttuurishokki alkuun, ja koulutovereilla oli esimerkiksi todella hienoja koteja. Mietin aluksi, että kehtaanko itse kutsua kavereita kylään.
Vaikka opiskelutoverit tulivat hyvin erilaisista taustoista, niin hän koki, että motivaatio opiskeluun yhdisti. Lukioaikana muodostuivat hänen tärkeimmät ystävyyssuhteensa, jotka ovat kantaneet tähän päivään asti.
Jo lukioissa voidaan luoda verkostoja
Stella Qin-Stecker kokee, että lukiokavereiden asenne ja koulun kannustus vaikuttivat jatko-opintosuunnitelmiin. Qin-Stecker itse unelmoi opiskelusta valtiotieteellisessä, joka oli jopa hieman poikkeuksellista Ressun lukiossa. Hänen mukaansa useimmat lukiokaverit hakeutuivat oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja kauppatieteelliseen.
– Se oli tärkeä henkinen tuki, että pystyy mihin vaan ja voi hakeutua sinne, minne itse haluaa, Qin-Stecker kertoo.
Apulaisprofessori Janne Varjon mukaan eliittilukiossa opiskelu voi tuoda sosiaalista pääomaa. Hänen mukaansa suhteiden solmiminen jatkuu usein yliopistojen ainejärjestöissä, ja opiskeluaikoina luodaan niin sanottuja elitistisiä verkostoja.
Vuonna 2018 valmistuneen tutkimuksen mukaan korkeamman keskiarvon lukioissa opiskelu ei lisää todennäköisyyttä yliopisto-opintoihin. Varjon mukaan eliittilukioissa voi kuitenkin kehittyä itsevarmuutta hakea jatko-opintoihin.
– Kun siellä lukiossa toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen, että te olette tosi hyviä ja sitä elittiiä, niin opitaan toimimaan sen ajatuksen mukaisesti.
Hänen mukaansa matalamman keskiarvon lukioissa opiskelijat eivät välttämättä koe samanlaista rohkeutta.
Qin-Stecker pääsi haluamaansa opiskelupaikkaansa ja työskentelee nykyisin teknologiakonsulttina. Hän kertoo tietävänsä, että omassa työpaikassa on muutamia ”ressuja” ja alumnitoiminnan kautta kohtaa vanhoja opiskelutovereita.
– Koen aina, että on helppo ottaa yhteyttä vanhoihin ressuihin.
Qin-Stecker tiedostaa, että pääkaupunkiseudun eliittilukioista valmistuneista moni on hyvässä asemassa. Hän ei itse kuitenkaan tunnista työelämän ”hyvä veli”-verkostoa Ressu kavereiden kesken. Hänelle tärkeintä ovat olleet lukiossa luodut vapaa-ajan ystävyyssuhteet.
– Olemme muodostaneet lukioaikana ihmissuhteita, mutta ei sen takia, että siitä olisi hyötyä työelämässä.
Keskiarvorajojen vaihtoehto voisi olla arvonta
Kevään aikana Suomessa on keskusteltu koulushoppailusta, ja siitä, että nykyisin yhä nuorempana kouluja valikoidaan niiden maineen mukaan.
Apulaisprofessori Janne Varjo näkee, että lukioista on tullut tietynlainen statuskysymys, ja erityisesti vanhemmilla lukioilla on ollut asemansa vuosikymmeniä. Hänen mukaansa 1990-luvulta alkaen ihmiset ovat olleet tiedostavampia koulujen maineesta.
Qin-Stecker kertoo itse olevansa ylpeä ressulaisuudestaan, mikä on saanut hänet myös mukaan alumnitoimintaan.
Hän kertoo, että tietyissä tilanteissa hän jättää kuitenkin tietoisesti kertomatta lukiotaustansa.
– En koe, että eliittilukion käyminen määrittää minua mitenkään ihmisenä. Oma perhetausta on sellainen, että en koe, että olen eliittiä, enkä muutenkaan tykkää siitä sanasta. Lukiotaustani on tarjonnut enemmänkin tietynlaisen elämänasenteen ja uskon itseeni.
Apulaisprofessori Varjo kyseenalaistaa eliittilukioiden ja keskiarvorajojen hyödyt, sillä valtaosa oppilaista kuuluu keskikastiin.
– Nämä eliittikoulut kuorivat kermat päältä ja jättävät keskivertoaineksen niin sanotuille tavallisille lukioille.
Hänestä nykyinen kehitys myös eriyttää toisen asteen koulutusta. Ilmiö kytkeytyy hänestä laajemminkin yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja vahvistaa sitä, että ihmiset elävät yhä enemmän erilaisissa kuplissa.
Varjo pohdiskelee, että ainoina vaihtoehtoina tällä hetkellä keskiarvorajoille olisi asettaa tietty keskiarvoraja tai arpoa paikat.
– Sen oikeudenmukaisuudesta nousisi varmasti kovasti keskustelua.
Mitä ajattelet eliittilukioista? Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 20.6.2023 kello 23:een asti.