Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Metsänomistajat pelkäsivät ennallistamisasetusta, sillä jopa pakkorealisoinneista huhuttiin – lopputulos on kuitenkin ”oikeansuuntainen”

EU:n ennallistamisasetus osoittautui pelättyä paremmaksi, ainakin monen metsänomistajan näkökulmasta.

Biologi Janne Lampolahti tutkii suokasvillisuutta ennallistetlulla Porsmusansuolla Eurajoella.
Biologi Janne Lampolahti kuuli Porsmusan suon ennallistamissuunnitelmista ensimmäistä kertaa vuonna 1994. Toimeen päästiin vasta tällä vuosikymmenellä. Kuva: Karri Laihonen / Yle
Paula Collin,
Karri Laihonen

Biologi Janne Lampolahti seisoo Porsmusan suolla ja tutkii sen kasvillisuutta. Kauan, kauan sitten alue on muuttunut suoksi, kun pohjavedet ovat tihkuneet pintaan ja maasto on soistunut.

Myöhemmin ihminen on kuitenkin halunnut ottaa maan omaan käyttöönsä. Suolle on kaivettu ojia, jotta se on saatu kuivumaan ja metsä on kasvanut paremmin.

Nyt, 60 vuotta myöhemmin, suota ollaan ennallistamassa. Ojat täytetään umpeen ja puut hakataan pois.

– Ennallistaminen on hurjaa hommaa. Tehdään avohakkuu ja lyödään ojat tukkoon. Se on melkoista mylläämistä alkuun, mutta luonnolle parasta, Lampolahti kuvailee.

Ojiin tehdään padot, jottei vesi valu pois suolta. Luonto hoitaa pikku hiljaa loput.

Edellisen hallituksen lähes kriisiin ajanut ennallistamisasetus hyväksyttiin viime viikolla Euroopan parlamentissa tiukan äänestyksen jälkeen. Ennallistamisella tarkoitetaan luonnon palauttamista lähelle alkuperäistä tilaansa – esimerkiksi juuri Porsmusan suolla tehtävää toimintaa.

Neuvottelut ennallistamisasetuksen lopullisesta sisällöstä jatkuvat. Asiantuntijat arvioivat, että Suomi sai suuren osan siitä, mitä halusi, mutta esimerkiksi eri vuosille asetut ennallistamistavoitteet poistettiin.

Lisää: Suomi sai suuren osan siitä, mitä halusi – tässä ennallistamisasetuksen merkittävimmät muutokset uusimman käänteen jälkeen

Metsänomistajat toivovat vapaaehtoisuutta

Ennallistamisasetuksen lopullinen sisältö on vielä hieman epäselvä. Metsänomistajat ottivat lopputuloksen kuitenkin vastaan kohtalaisen tyytyväisinä.

– Minusta se on oikeansuuntainen. Metsänomistajien näkökanta on otettu huomioon, kommentoi metsänomistaja ja Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja Seppo Aarinen.

Ennen asetuksen hyväksymistä metsänomistajat seurasivat ennallistamisintoa kauhulla. Yhdistys on saanut asiasta hyvin vähän tietoa ja päätöksistä on tiedotettu vasta jälkikäteen.

– Huhut ovat olleet aika rajuja. Esimerkiksi metsänomistajien päätäntävallan menettämisestä ja jopa pakkorealisoinneista on puhuttu. Päätös näyttää onneksi järkeenkäyvältä, Aarinen sanoo.

Metsänomistaja ja Satakunnan metsäyhdistyksen varapuheenjohtaja Seppo Aarinen.
Metsänomistaja ja metsäyhdistyksen varapuheenjohtaja Seppo Aarinen kertoo metsänomistajien suhtautuneen kauhulla tulevaan ennallistamisasetukseen. Kuva: Karri Laihonen / Yle

Aarinen itse omistaa noin 50 hehtaaria metsää Huittisten ja Sastamalan rajamailta. Hän kokee luonnon ennallistamisen tärkeäksi, vaikka esimerkiksi soiden ennallistaminen onkin metsänomistajan näkökulmasta ristiriitainen juttu.

– Kieltämättä suoperäisillä mailla siinä on pieni ongelma. Metsän tuottohan laskee, jos vedet sinne lasketaan.

Aarisen mielestä olisi tärkeää, ettei ketään pakoteta tekemään mitään. Päätösten tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Ennallistamisasetuksen mukaan ennallistaminen tapahtuisi Suomessa Natura 2000 -alueilla. Se on Aarisen mielestä hyvä asia. Hän itse on pohtinut metsän myymistä luonnonsuojelualueeksi, mutta pysynyt toistaiseksi talousmetsissä.

– Tällä alueella olevia metsiä on suojeltu niin paljon, ettei valtio ole kiinnostunut niistä tällä hetkellä. He haluavat suojeluun eri ekosysteemejä.

Suon ennallistaminen on yksinkertaista, mutta hidasta. Katso Puoli seiskan juttu ojitetun talousmetsän ennallistamisesta Kemiönsaaren Kullan alueella. Juttu on tehty toukokuussa 2022.

Suosittelemme