Tulevaisuudessa terveydenhuollon palveluja haetaan yhä enemmän yksityislääkärin luukulta, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Hallitus pyrkii lyhentämään perusterveydenhuollon hoitojonoja muun muassa tarjoamalla palveluseteleitä tai maksusitoumuksia toisen palveluntuottajan tarjoamaan palveluun. Hallitusohjelmassa kirjataan, että asiakkaalla on oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus, jos ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi jo hallitusneuvotteluiden aikana, että yksityisen sektorin panosta tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.
Yksityiset tahot näkevät ratkaisun hyvänä
Yksityisillä palveluntuottajilla Mehiläisellä, Pihlajalinnalla ja Terveystalolla on varauduttu kasvavaan asiakasmäärään. Ainakin Pihlajalinnassa ja Mehiläisellä asiakasmäärien kasvuun voitaisiin reagoida jo muutamien viikkojen sisällä.
Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartialan mukaan tälläkin hetkellä noin 10 prosenttia lääkäriajoista jää käyttämättä.
– Siinä on jo varaa lisätä asiakasmääriä. Lisäksi pääosa meidän lääkäreistämme toimii ammatinharjoittajina ja he pystyvät lisäämään tarjontaa kysynnän mukaan.
Pihlajalinnan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuula Lehto pitää palvelusetelien lisäämistä hyvänä asiana, ja arvioi kaikkien yksityisten palveluntuottajien lähtevän tähän ”hankkeeseen” samalla ajatuksella.
– Lähdetään varmaankin kaikki mahdollisimman nopeasti kasvattamaan kapasiteettia auttaa ihmisiä ja lähteä purkamaan hoitojonoja. Tärkeintä on, että meillä on hoitoa saatavilla Suomessa, Lehto kommentoi.
Hoitojonot ovat kasvaneet koronapandemian, hoitoalan työtaisteluiden ja hoitajapulan myötä. Lehdon mielestä on yhteiskunnan kannalta tärkeää, että valjastetaan kaikki resurssit käyttöön, jotta saadaan hoitojonoa purettua.
– Ihmiset saavat avun ja voivat esimerkiksi palata työelämään. Kun jonot on yhteistyössä saatu purettua kestävälle tasolle, Suomessa voi olla toimiva malli julkisellakin puolella niin, että ihmiset saavat sielläkin hoitoa silloin kun kuuluu, Lehto kommentoi.
Vielä paljon epäselvää
Vielä ei tiedetä, miten hoitojonojen purku lopulta tehdään, sillä nyt tehdyt suunnitelmat ovat vasta kirjauksia hallitusohjelmassa. Lakimuutosten osalta hallituksen tulee tehdä ehdotus lakimuutoksesta eduskunnalle.
Jonoja purettaisiin lisäksi ainakin uuden Kela-korvausmallin avulla, jonka hallitus aikoo kehittää, sekä digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla.
Tällä hetkellä on epäselvää ainakin se, milloin hoitojonoja päästäisiin purkamaan ja kuinka nopeasti jonoja saataisiin lyhenemään. Ei myöskään ole selvää, paljonko kirjatut ratkaisut kustantavat.
Jonot ovat kasvaneet myös erikoissairaanhoidossa, jossa lähes 170 000 asiakasta odottaa hoitoonpääsyä. Nyt tehdyt kirjaukset koskevat kuitenkin perusterevydenhuoltoa. Tässä jutussa käsitellyt hoitojonojen purkamisen ratkaisut eivät koske erikoisalojen tutkimuksia ja hoitoa.
Omalla rahalla lisäpalveluita
Palvelusetelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka olisivat julkisessa sosiaali-ja terveydenhuollossa ilmaisia. Hallitusohjelman mukaan jatkossa palveluseteliasiakkaille voidaan antaa mahdollisuus käyttää myös omaa rahaa lisäpalvelun ostamiseen.
Lehto kommentoi muutosta mielenkiintoiseksi ja tervetulleeksi, sillä aikaisemmin lisäpalveluiden ostaminen palveluun, johon palveluseteli on myönnetty, ei ole ollut mahdollista.
– Tuore hallitus ottaa tarmokkaamman kannan siihen, että hyvinvointialueiden pitää hyödyntää myös muita palveluntarjoajia, jos oma hoitokapasiteetti ei riitä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.7. kello 23:een saakka.