Musiikinopiskelija Antto Tunkkari, 26, on asunut opiskeluaikanaan vaikka minkälaisissa viritelmissä: pienessä yksiössä, viiden hengen kimppakämpässä, opiskelijasolussa ja jopa jakaen huoneen toisen opiskelijan kanssa.
Tunkkarilla on yhteisöasumisesta sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Kimppakämpässä hän olisi viihtynyt pidempäänkin.
– Meillä oli hyvä henki ja porukka. Suurin osa oli muusikoita, joten meillä oli aika samat menot ja keskusteluaiheet aamupalapöydässä. Äänieristys oli vähän huono, mutta minulla ei ollut ongelmaa sen kanssa.
Toisenlainen kokemus tuli opiskelijavaihdosta Itävallasta. Tunkkari asui ensin soluasunnossa ja sen jälkeen kahden hengen huoneessa ennestään tuntemattoman opiskelijan kanssa.
– Se oli tosi kuormittavaa. Opiskelimme eri alaa, meillä oli erilaiset taustat, erilaiset aikataulut, erilainen ruokailukulttuuri ja käsitykset hygieniasta. Kun tulin illalla kotiin, en tiennyt, oliko siellä hänen kavereitaan käymässä. Huone oli pieni, eikä meillä ollut sen kummempia sääntöjä esimerkiksi siivouksesta. Aamulla hiippailin, etten olisi herättänyt häntä.
Hallitus haluaa ohjata opiskelijat yhteisasumiseen
Hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin mukaan hallitusohjelman kirjaus voi tarkoittaa esimerkiksi nykyistä yleistä asumistukea kaavamaisempaa tai yksilökohtaisempaa asumisen tukea. Sellainen oli käytössä silloin, kun opiskelijat saivat yleisen asumistuen sijasta asumislisää.
Uudessa mallissa vain hakijan omat tulot vaikuttaisivat hänen asumistukensa suuruuteen. Näin opiskelija voisi saada asumistukea, vaikka samassa asunnossa asuva kumppani kävisi töissä.
Nykyisin kaikkien ruokakunnan asukkaiden tulot vaikuttavat asumistukeen.
Asumislisässä vuokrakatto voi olla matalampi kuin yleisessä asumistuessa.
– On kuitenkin todennäköistä, että vanhaan asumislisäjärjestelmään ei ole paluuta, vaan yksityiskohtia on tarpeen vielä miettiä tarkemmin, sanoo ministeri.
Ministeri Bergqvistin mukaan valtio haluaa uudistuksilla säästää rahaa ja kannustaa opiskelijoita yhteisasumiseen.
– Erilaisille yhteisasumisen tavoille on tilausta ei pelkästään taloudellisista syistä vaan myös opiskelun ja elämäntapojen muutosten vuoksi. Yhteisöllinen asuminen vähentäisi muun muassa lisääntynyttä yksinäisyyttä ja siitä aiheutuvia ongelmia, Bergqvist toteaa.
Opiskelijoiden asumisen tukia aletaan tarkastella jo tänä syksynä.
Pulaa opiskelija-asunnoista
Suomessa opiskelija-asuntosäätiöillä on nykyisin noin 68 600 opiskelija-asuntoa. Ne riittävät vain pienelle osalle opiskelijoita.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOASin asuntoja riittää tällä hetkellä noin joka neljännelle. Odotusaika voi olla jopa vuoden.
Keväällä 2023 julkaistun opiskelijabarometrin mukaan Helsingissä opiskelijat maksavat yleisimmin asunnostaan 701-800 euroa kuussa, Oulussa 401-500 euroa.
HOASin soluissa vuokra on noin 300-450 euroa, yksiöissä 500-800 euroa kuukaudessa.
Tällä hetkellä soluasunnot ovat sataprosenttisesti käytössä Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa.
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtajan Kirsi Kosken mukaan solut ovat varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden suosiossa, sillä maailmalla opiskelijat asuvat yleensä soluissa.
Yhteisasumisen mahdollisuuksia nakertaa sekin, että Suomessa tuhansia soluasuntoja on muutettu yksiöiksi tai perheasunnoiksi kymmenen viime vuoden aikana.
Poikkeuksen tekee Oulu, jossa muutoksia asumismuotoon on tehty vähemmän ja vasta kimppakämppien suosion laskettua koronan vuoksi.
– Meillä on pitkään puhuttu yhteisöllisen asumisen puolesta. Se on edullista ja helpottaa tutustumista uusiin ihmisiin, sanoo talouspäällikkö Antti Tumelius, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä.
Näin selviydyt yhteisasumisesta
Antto Tunkkarin unelmayhteisöasunto olisi sellainen, jossa voi itse säädellä sosiaalisuuttaan. Jokaisella olisi oma yksiö, mutta talossa olisi yhteiset harrastustilat.
– Yhdessä asuminen yhdistää opiskelijoita varmasti, jos opiskelee samaa alaa. Voi jopa oppia sellaista, mitä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ei ehkä oppisi.
Yhteisöasumisen käänteinen puoli on kuitenkin yksityisyyden puute. Tunkkarilla on muutama vihje yhteisöasumista miettivälle.
- Selvitä etukäteen, mihin olet muuttamassa ja kenen kanssa
- Hanki korvatulpat ja kuulokkeet, että voit nukkua ja olla rauhassa yhteisissä tiloissa
- Sovi perusasioista, kuten siivoamisesta ja nukkumaanmenoajoista
- Varaudu siihen, että yhteisasuminen kuormittaa eri lailla kuin yksiössä asuminen
- Ota muut huomioon, jos järjestät bileitä tai tuot kavereita
- Osallistu porukan toimintaan – se yhdistää, jos osaat ottaa siitä ilon irti
SYL huolissaan
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin mukaan asumistukeen kohdistuvat leikkaukset osuvat pahasti opiskelijoiden jo valmiiksi pieneen budjettiin, sillä asumistuki kattaa ison osan opiskelijoiden tuloista.
– Jos hallitus leikkaa lisäksi opiskelija-asumiseen kohdistuvia investointiavustuksia, opiskelija-asuntojen vuokrat nousevat eli opiskelijoiden rahatilanne heikkenee entisestään, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Sonja Naalisvaara.
Toisaalta samaan ruokakuntaan kuuluvien yhdessä asuminen helpottuisi, jos tukeen vaikuttavat vain omat tulot. Asumislisään emme kuitenkaan halua palata, sillä se vasta kolahtaisi opiskelijan lompakkoon, sen tason ollessa niin alhainen, Naalisvaara muistuttaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 5.8.2023 kello 23 saakka.