Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Suomen muslimiyhteisöt ovat seuranneet hallituksen alkutaivalta hämillään: ”Konkreettinen teko on islamofobiaan puuttuminen”

Imaami toivoo, että islamofobia ilmiönä tunnistettaisiin Suomessa.

Mies rukoilee Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeijassa Helsingissä
Imaami Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan muslimiyhteisö on avoin keskustelulle, jotta tietoisuus muslimikulttuurista lisääntyisi. Kuvituskuvassa mieshenkilö rukoilee moskeijassa Helsingissä. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Anna Horppu

Suomen muslimiyhteisöt ovat seuranneet hämillään hallituksen viimeaikaisia rasismikohuja. Näin sanoo vantaalaisen Al-Salaam-moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse.

Valtioneuvoston työryhmä valmistelee parhaillaan hallituksen tiedonantoa, joka sisältää esityksiä muun muassa siitä, miten rasismin vastaista työtä edistetään Suomessa. Valmistelutyö on nyt edennyt kuulemisvaiheeseen.

Aw-Musse antaa Suomen islamilaisten yhdyskuntien ja muslimimoskeijoiden näkökulmasta työryhmälle lausunnon huomenna perjantaina.

– Olemme seuranneet hallituksen rasismikohuja tiiviisti. Julkisuuteen tulleet asiat eivät ole uusia ilmiöitä. Kohujen seurauksena olemme huomanneet, miten paljon muslimiyhteisöön kohdistuu Suomessa esimerkiksi islamofobiaa.

Islamofobia tarkoittaa rasismin muotoa, joka kohdistuu muslimeihin, muslimeiksi oletettuihin ihmisiin tai islaminuskoon, Aw-Musse sanoo.

Hänen mukaansan muslimien kokema turvallisuuden tunne on Suomessa muuttunut radikaalisti. Hän kokee, että ilmapiiri suomalaisessa yhteiskunnassa on jännittynyt. Muslimiyhteisö toivoisi hallitukselta konkreettisia tekoja.

– Konkreettinen teko on islamofobiaan puuttuminen. Se on keskeinen asia, jonka pitäisi olla tiedonannossa. Toivon, että ilmiö tunnistettaisiin myös Suomessa.

Aw-Mussen mukaan islamofobiaa voitaisiin torjua tutkimuksella, koulutuksella ja viestinnällä. Hän kertoo, että esimerkiksi vuonna 2014 perussuomalaiset saivat virallisen kutsun Rabitan moskeijaan. Tavoitteena oli dialogi ja erilaisten näkemysten vaihtaminen.

Aw-Mussen mielestä tämä osoittaa muslimiyhteisön olevan avoin dialogille ja kykenevän vastaanottamaan asiallista kriittistä keskustelua.

Muslimiyhteisöt huolissaan kolmesta teemasta

Aw-Musse kertoo saaneensa etukäteen sähköpostiinsa kysymyksiä liittyen perjantaiseen kuulemistilaisuuteen. Hän sanoo työryhmän lähettämien kysymysten liittyvän teemoiltaan segregaatioon, vastakkainasetteluun ja disinformaatioon.

Suomen muslimiyhteisö on huolissaan samoista teemoista, hän toteaa.

– Vastakkainasettelua on huolestuttava ilmiö. Se aiheuttaa paljon negatiivisia ilmiöitä yhteiskunnassa.

Sunnuntaina perussuomalaisten nuorisojärjestö julkaisi videon, jolla kävelee mustiin jätesäkkeihin pukeutuneita nuoria.

Aw-Musse pitää videota jatkona ministeri Riikka Purran (ps.) kohukirjoituksille.

– Mielestäni video on halventava. On epäasiallista olettaa, että Suomen musliminaiset olisivat pakotettuja käyttämään hijab-huivia. Tätä väitettä pitäisi kyseenalaistaa. Olemme halukkaita käymään keskustelua, jotta tietoisuus yhteisöstämme lisääntyisi.

Aw-Musse sanoo kuitenkin olevansa toiveikas tulevan tiedonannon suhteen.

– On tärkeää, että synkkinäkin aikoina olemme toiveikkaita sen suhteen, että jonkinlaista muutosta on tapahtumassa, Aw-Musse sanoo.

Hallitus lupaa ryhtyä toimiin rasismin torjumiseksi. Mitä rasismille pitäisi tehdä ja mihin puolueet ovat sitoutuneet? Aiheesta olivat keskustelemassa A-studiossa maanantaina 7.8.2023 kansanedustajat Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Joakim Vigelius (ps.) sekä puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Virta (vihr.). Sadat ihmiset vastasivat Ylen kyselyyn rasismikokemuksista. Millaista rasismi Suomessa on? Studiossa THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda ja kotouttamisen asiantuntijakonsultti Aziza Hossaini. Juontajana Petri Raivio.

Juttua muokattu 11.8.2023 kello 10:37: Otsikossa ja tekstissä korjattu yksikössä olleet muslimiyhteisöt monikkomuotoon.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11. elokuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme