THL:n jätevesitutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla on käytetty tänä vuonna huumeita enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuonna 2012 alkaneen seurannan aikana.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tarkkaillaan kokaiinin, amfetamiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin esiintymistä jätevedessä. Puhdistamolla käsitellään Helsingin, Vantaan, Tuusulan ja Keravan jätevesiä.
Jätevesitutkimuksessa havaittiin maaliskuussa eniten kokaiinia ja amfetamiinia. Lisäksi siinä näkyi pienempiä määriä ekstaasia (MDMA) ja metamfetamiinia, joka on amfetamiinia voimakkaampi aine.
Huumeiden käytön lisääntyminen näkyy myös pääkaupunkisedun liikenteessä. Laittomat huumausaineet ovat ohittaneet alkoholin rattijuoppouden syynä Helsingissä. Poliisin mukaan amfetamiinin käyttäjät aiheuttavat huumekuskeista pahimmat vaaratilanteet liikenteessä. Heitä myös jää Helsingissä poliisin haaviin huumeidenkäyttäjistä eniten.
Toiseksi yleisin huumausaine rattijuoppouden syynä on poliisin mukaan kannabis.
Tuoreen THL:n kyselytutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suomalaisten yleisimmin käyttämä huume on tällä hetkellä kannabis. Sitä ei seulota jätevesistä. Kyselytutkimus kuvaa suomalaisten huumeiden käyttöä sekä huumeisiin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita.
THL:n kyselytutkimuksen mukaan toiseksi eniten suomalaiset käyttävät päihtymystarkoituksessa rauhoittavia lääkkeitä sekä uni- ja kipulääkkeitä.
Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, miten nämä yleisimmin käytetyt huumausaineet vaikuttavat ihmisen ajokykyyn.
1. Kannabis
Kannabiksen vaikutus vastaa karkeasti arvioiden noin 0,5–1 promillen humalatilaa, kertoo THL:n päihde- ja liikennelääkäri, ylilääkäri Margareeta Häkkinen. Kannabiksen aiheuttamaan päihtymystilaan ei vaikuta hänen mukaansa suoraan se, kuinka paljon ainetta on käyttänyt.
Häkkinen korostaa, että alkoholin ja kannabiksen aiheuttamia olotiloja ei voi kuitenkaan verrata keskenään.
Kannabis heikentää hänen mukaansa esimerkiksi etäisyyksien ja nopeuksien arviointia sekä keskittymiskykyä.
– Reaktioaika hidastuu ja pitkäaikaisessa käytössä esimerkiksi välinpitämättömyys, myös liikenteessä, lisääntyy, Häkkinen sanoo.
Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta luonnehtii kannabiskuskien ajamista hermostuneeksi.
Aineen vaikutus kestää ylilääkäri Häkkisen mukaan muutaman tunnin, mutta senkin jälkeen aineella voi olla jälkivaikutuksia.
Traficom suosittelee, että satunnaisenkin kannabiksen käytön jälkeen henkilö olisi ajamatta vuorokauden.
2. Amfetamiini
Amfetamiini on keskushermostoa kiihottava aine. THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen pohtii, että sen voisi periaatteessa ajatella parantavan ajokykyä lisäämällä vireystilaa, mutta muut vaikutukset kumoavat hyvät puolet.
– Se lisää aggressiivisuutta ja virheellisten tulkintojen määrää sekä riskikäyttäytymistä liikenteessä, hän sanoo.
Poliisin mukaan amfetamiini on liikenteessä huumeista ongelmallisin. Koko maassa amfetamiinin vaikutuksen alaisena ajamisesta jää kiinni vuosittain noin 4 000 kuljettajaa, kertoo poliisitarkastaja Ihalainen.
Amfetamiinia ottaneiden ajaminen on Ihalaisen mukaan yleensä hyvin hermostunutta.
– Varsin usein autolla liikkeellä oleva amfetamiinin käyttäjä on myös myyjä, eli hänellä on lastia mukana. Tämän vuoksi hän lähtee poliisia karkuun, Ihalainen sanoo.
Takaa-ajossa kiihtyneessä tilassa oleva huumekuski saattaa kaahata yli 200 kilometriä tunnissa ja pysähtyä vasta piikkimattoon, hän kertoo.
Aineen vaikutuksen kesto riippuu esimerkiksi siitä, kuinka monta päivää peräkkäin ainetta on käyttänyt ja miten suuria annoksia nauttinut.
3. Ekstaasi, metamfetamiini ja kokaiini
Pääkaupunkiseudulla viime aikoina jätevesitutkimuksissa lisääntynyt kokaiini sekä metamfetamiini vaikuttavat ajokykyyn samalla tavalla kuin amfetamiini, ylilääkäri Häkkinen kertoo. Ekstaasin käyttäjän ajoa saattaa haitata myös aistiharhat.
– Kokaiini poikkeaa oikeastaan vain siinä, että sen vaikutus kestää lyhyemmän aikaa. Toisaalta aine voi heikentää ajokykyä senkin jälkeen, kun se on poistunut verenkierrosta, Häkkinen sanoo.
Käytön jälkeen voi olla esimerkiksi hyvin väsynyt, hän kuvailee.
4. Bentsodiatsepiinit eli rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet
Suomalaisten huumeiden käyttöä selvittäneen THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan toiseksi eniten päihtymistarkoituksessa käytetään rauhoittavia lääkkeitä sekä uni- ja kipulääkkeitä. Liikenteessä näistä ongelmallisimpia ovat bentsodiatsepiinit, joita käytetään rauhoittavina ja unilääkkeinä. Poliisikin seuloo niiden käyttäjiä tien päällä käytettävällä pikatestillä.
Bentsodiatsepiineja ottaneelle on tyypillistä, ettei hän itse tunnista omaa päihtymistään ja sen vaikutusta ajokykyyn. Reaktiot voivat olla arvaamattomia, sanoo ylilääkäri Häkkinen.
– Vallitsevana voi olla impulsiivisuus ja kaikkivoipaisuuden tunne. Eli vaikka ulkopuolinen saattaa havaita, että ihminen on hyvin päihtynyt, hän ei itse sitä miellä, ja se on tietysti ajamisessa hankalaa, Häkkinen toteaa.
Bentsodiatsepiinien vaikutukset voivat kestää useammankin päivän. Kesto riippuu lopulta paljon siitä, mikä on ihmisen sietokyky.
Rauhoittavat lääkkeet lamaavat keskushermostoa. Tämä väsyttää, hidastaa reaktioaikaa ja aiheuttaa muistivaikeuksia. Poliisin mukaan rauhoittavien lääkkeiden käyttö on johtanut esimerkiksi peräänajoihin.
– Sellaisiakin tilanteita on ollut, ettei kuljettaja ole lähtenyt liikkeelle liikennevaloissa ja poliisi on käynyt herättelemässä huumekuskin, kertoo poliisitarkastaja Ihalainen.
Voit keskustella aiheesta 1.9. kello 23:een saakka.