Hallitus haluaa lyhentää perusterveydenhuollon hoitojonoja nostamalla yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia. Rahaa Kela-korvausten nostoon on varattu tämän hallituskauden aikana yhteensä 500 miljoonaa euroa.
Kelan laskelmien mukaan yksityislääkäreiden Kela-korvauksista hyötyvät eniten keski- ja hyvätuloiset.
Lääkärien ammattijärjestö Suomen Lääkäriliitto ja pääoppositiopuolue SDP kritisoivat päätöstä, sillä samaan aikaan hallitus on säästämässä taloudelliseen ahdinkoon joutuneilta hyvinvointialueilta yli miljardin.
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen ei usko, että Kela-korvausten nosto helpottaa hoitojonojen purkamista ainakaan ensi vuonna. Syynä on se, että Kela-korvausten käyttö yksityisten yleislääkärien vastaanotoilla on varsin vähäistä.
Sen sijaan Pärnänen ohjaisi rahat suoraan kassakriisistä kärsiville hyvinvointialueille.
– Jos kerran hallitus on valmis antamaan 500 miljoonaa raharesursseja lisää julkisen perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi, niin minusta järkevin tapa olisi ollut antaa se suoraan hyvinvointialueelle, vaikkapa korvamerkittynä rahana hoitojonojen purkuun.
Pärnäsen mielestä riskinä on myös, että Kela-korvaukset valuvat yksityisten terveysyritysten kassaan esimerkiksi niin, että lääkärikäynneistä perittäviä toimistokuluja nostetaan. Lääkärit saattavat myös lähteä entistä hanakammin julkiselta yksityiselle parempien palkkojen ja työehtojen perässä.
Kiuru: Järjestäjiä on nyt liikaa
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) pitää Kela-korvausten nostamista järjettömänä. Kelasta ei Kiurun mielestä pidä tehdä uutta palveluiden järjestäjää, sillä järjestäjiä on jo tällä hetkellä liikaa.
Kiurun mukaan sote-uudistuksen tavoite oli juuri päinvastainen, järjestäjien määrän vähentäminen. Kuntien sijaan palvelut järjestetään nykyisin hyvinvointialueilla.
– Pidän tätä aivan käsittämättömänä ja kahelina ajatuksena.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta ja lisäksi HUS-yhtymä. Sen sijaan Ahvenanmaalla perus- ja erikoissairaanhoidon järjestää erillinen viranomainen ÅHS.
Kelan sijaan hallituksen tulisi Kiurun mukaan suunnata liikenevät rahat talousahdingossa oleville hyvinvointialueille. Nyt hallitus päinvastoin suunnittelee säästävänsä hyvinvointialueilta 1,5 miljardia.
– Oma ratkaisuni olisi se, että jos hallituksella on irrottaa tällaista kertaluonteista rahoitusta hoitojonojen purkamiseen, niin tuo raha pitäisi ohjata hyvinvointialueille, jotka tekisivät kumppanuussuhteilla ja sopimuksilla suunnitelman siitä, miten hoitovelkaa purettaisiin nopeammin.
Kiurun mukaan julkisen puolen on vastattava ”isännän roolissa” siitä, että ihmiset pääsisivät hoitoon.
– Toki tarvitaan myös renkejä ja sitä kautta yksityistä terveydenhuoltoa.
Kiuru ihmettelee, miten hallitus vaatii samaan aikaan hyvinvointialueilta 1,5 miljardin säästöjä. Tilanne on nurinkurinen: henkilökunnasta on huutava pula, mutta samaan aikaan hoitajia irtisanotaan.
Oppositiopuolue keskustalle Kela-korvausten nosto sopii, tietyin ehdoin.
– Tietenkin siinä on iso ristiriita sen kanssa, että samaan aikaan hallituksen politiikan vuoksi alueilla suunnitellaan lähiterveysasemien alasajoa. Pitää miettiä, että Kela-korvaus olisi aidosti vaikuttava, sanoo puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko.
– Jos sitä halutaan korottaa, minusta se kannattaisi kohdistaa esimerkiksi suun terveydenhuoltoon, eli hammaslääkärikäynteihin ja vaikkapa naisten tauteihin. Näistä on kaikkein suurin pula julkisella puolella, eikä hoitoon tahdo päästä.
Sosiaaliturvaministeri: Emme voi jäädä odottamaan
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolustaa Kela-korvausten nostoa. Hallituksen on lyhennettävä hoitojonoja kiireesti, hän sanoo.
– Me emme voi vain jäädä odottamaan, että hyvinvointialueet purkavat jonoja, vaan on toimittava nopeasti. Kela-korvausten nostaminen tuo lisää rahaa järjestelmään ja ihmiset voivat osallistua siihen itse mahdollisuuksiensa mukaan. Tästä hyötyvät eniten ne ihmiset, joilla ei ole vaihtoehtoja ja jotka ovat julkisen terveydenhuollon varassa. He pääsevät nopeammin hoitoon, kun kuormaa puretaan.
Grahn-Laasonen pitää järjettömänä sitä, että Marinin hallitus ajoi yksityisiä Kela-korvauksia alas, vaikka jonot kasvoivat. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo nostaa yksityislääkäristä saatavan korvauksen ensi vuoden alusta kahdeksasta kolmeenkymmeneen euroon.
– Se on merkittävä korotus Kela-korvauksiin. Se on kannustin ja mahdollisuus monille käyttää yksityistä sektoria hyödyksi, mutta toki edelleenkin asiakkaan maksuosuus on se, mikä tulee tähän terveydenhuollon kokonaispottiin lisää, Grahn-Laasonen sanoo.
Orpon hallitus suunnittelee myös suurta remonttia koko Kela-korvausjärjestelmään, mutta ensi vuosi mennään vielä nykymallilla. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.10 kello 23:een asti.
Korjattu juttua 17.10. kello 9.22: Krista Kiurun sitaatissa mainittiin virheellinen määrä hyvinvointialueita. Sitaattia lyhennetty ja hyvinvointialueiden määrää kuvattu sen jälkeen.