Presidentti Tarja Halosen on arvosteltu keskittyneen maanantai-illan A-studiossa liiaksi itseensä. Ohjelmassa muisteltiin maanantaiaamuna kuolleen presidentti Martti Ahtisaaren uraa.
Halosen kanssa keskustelemassa oli Ahtisaaren pitkäaikainen ystävä, toimittaja Rauli Virtanen.
Halonen kommentoi Ylelle kritiikkiä, jota esitettiin sosiaalisessa mediassa hänen esiintymisestään.
– Ensinnäkin sanon vain ihan yksinkertaisesti, että kritiikki on otettu vastaan, Halonen sanoo.
Halonen myös huomauttaa, että hänen roolinsa oli puhua ohjelmassa Ahtisaaresta työtoverina. Halonen oli Ahtisaaren presidenttikaudella 1994–2000 Paavo Lipposen (sd.) hallituksen ulkoministeri.
– Pyrin selvittämään, ehkä sitten myös jotenkin epäonnistuneesti sitä, miten ne asiat liittyivät suurempaan kokonaisuuteen.
Halonen arvioi, että osa kritiikistä liittyy hänen henkilöönsä.
– Kuultuaan jo nimeni he sulkivat television.
”Onpa omituinen lähetys”, sanoi yksi kriitikko
Halonen kehui ohjelmassa muun muassa Ahtisaaren karjalaisuutta ja sosiaalisuutta, mutta jotkut katsoivat hänen puhuneen liikaa omista tekemisistään.
– Onpa omituinen lähetys. Presidentti Ahtisaaren muisteloa ja presidentti Halonen puhuu itsestään. Tilannetaju uupuu, kommentoi työeläkeyhtiö Elon viestinnässä työskentelevä Sara Salomaa viestipalvelu X:ssä.
A-studiossa käsiteltiin Ahtisaaren roolia muun muassa eri rauhanprosesseissa. Haloselta kysyttiin esimerkiksi, että ymmärretäänkö Suomessa, kuinka tärkeä Ahtisaari maailmalla oli.
Halonen vastasi kysymykseen lyhyesti ja alkoi muistella omaa uraansa kansainvälisissä tehtävissä 1990-luvun alussa.
Samoin esimerkiksi Namibian rauhanprosessin osalta Halonen alkoi puhua omista suhteistaan Namibiaan.
Halonen: En haastanut Ahtisaaren presidenttiyttä
Sosiaalisen median keskustelussa arvosteltiin Tarja Halosen valitsemista A-studion keskusteluun, koska hänen nähtiin pudottaneen Ahtisaaren toiselta presidenttikaudelta vuonna 1999.
SDP päätti järjestää silloin esivaalin presidenttiehdokkudesta, ja presidentti Ahtisaari ei halunnut siihen lähteä.
– On kyllä aikamoista (lähi)historiattomuutta kutsua Tarja Halonen muistelemaan Martti Ahtisaaren perintöä. Siis sama Halonen, joka tiputti Ahtisaaren pois presidentin paikalta muiden SDP:n Nato-vastustajien kanssa, kun tämä oli liian länsimyönteinen, keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, kokoomustaustainen Juho Romakkaniemi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Halonen sanoo Ylelle, ettei hän haastanut Ahtisaaren presidenttiehdokkutta vuonna 1999 eikä ollut aloitteellinen esivaalin suhteen.
– Meillä puolueosastot asettavat puolueen ehdokkaat. Minä en ole ollut tässä suhteessa aloitteellinen.
Lehtitietojen mukaan SDP:n johto yritti keväällä 1999 taivutella Tarja Halosta luopumaan presidenttiehdokkuudesta Ahtisaaren hyväksi, mutta Halonen ei suostunut.
– Ei erityisesti, vaan kysyttiin sitä, että mikä tässä on takana, Halonen sanoo Ylelle.
Halosen mukaan kyse oli siitä, että puolueessa haluttiin valita presidenttiehdokas esivaalilla myös vuonna 1999. Se oli käyty jo vuonna 1993, kun Ahtisaari valittiin SDP:n ehdokkaaksi.
Halonen: Ahtisaari olisi voittanut esivaalin
Halosen mukaan esivaali olisi järjestetty vuonna 1999, vaikka hän olisi vetäytynytkin siitä.
– Tiedän, että (Pertti) Paasio ja (Jacob) Söderman eivät missään nimessä olisi luopuneet.
Halonen sanoo olleensa varma, että jos Ahtisaari olisi lähtenyt esivaaliin, tämä olisi voittanut sen.
– Koetin kannustaa häntä tämän suhteen.
Halosen mukaan hän ei lähtenyt ehdolle siksi, että olisi halunnut linjanmuutosta.
Olitteko itse tyytyväinen Ahtisaareen presidenttinä?
– Olin, totta kai olin.
Halonen: Ei eriäviä näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta
Halonen kiistää, että hänellä ja Ahtisaarella olisi ollut Ahtisaaren presidenttikaudella merkittäviä näkemyseroja turvallisuuspolitiikasta, esimerkiksi suhteessa Venäjään ja Natoon.
Halonen sanoo, että Ahtisaaren Nato-kannat tulivat esiin hänen presidenttikautensa jälkeen. Sen aikana presidentin ja pääministeri Lipposen viralliset kannat eivät poikenneet ulkoministerin kannoista.
– Ulkoministeri on enemmänkin valmisteleva ja täytäntöönpaneva henkilö.
– Minä olin viisi vuotta ulkoministeri ja minun asiani oli sitten tietysti selvittää tarvittaessa, mistä erilaiset mielipiteet johtuvat.
Halonen sanoo Ylelle, että nyt pitäisi keskittyä Ahtisaaren muistelemiseen ja hänen perintönsä kunnioittamiseen eikä hänen ja Ahtisaaren suhteen ruotimiseen.
Halonen sanoo, että hänen suhteensa presidentti Ahtisaareen ja hänen perheeseensä on ollut hyvä.
Voit keskustella aiheesta 18.10. kello 23:een saakka.
Katso myös A-studio-lähetys, jossa Halonen oli vieraana (16.10.):