BRYSSEL Diplomaatti, rauhantekijä ja perheystävä. Presidentti Martti Ahtisaari jätti lähtemättömän vaikutuksen Naton pääsihteeriin Jens Stoltenbergiin.
– Muistan hänet ystävällisyytensä ja lämpönsä. Opin myös tuntemaan hänet suurena valtiomiehenä, poliittisena johtajana ja diplomaattina, Stoltenberg sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa Naton päämajassa.
Stoltenberg tapasi Ahtisaaren useissa yhteyksissä toimiessaan Norjan pääministerinä 2000-luvulla.
Ahtisaari oli myös Stoltenbergin isän Thorvald Stoltenbergin läheinen ystävä. Thorvald Stoltenberg oli vaikutusvaltainen norjalainen poliitikko, joka teki Ahtisaaren tavoin pitkän uran diplomaattina ja rauhavälittäjänä.
– Muistan hänet istumassa vanhempieni keittiönpöydän ääressä, missä hän kertoi uskomattomasta elämästään diplomaattina Indonesiassa, Afrikassa ja Balkanilla.
Martti Ahtisaaren lapsuuden kokemukset menetetystä Karjalasta olivat myös läsnä Stoltenbergien vanhempien luona käydyissä keskusteluissa.
– Hänen kokemuksensa tekivät talvisodasta todellisemman minulle. Hän tiesi millaista on elää Suomen tai Norjan kaltaisessa maassa Venäjän tapaisen ison maan naapurina.
Konfliktit voidaan ratkaista
Stoltenbergin ja Ahtisaaren tiet kohtasivat myös vuoden 2008 Nobel-seremoniassa, kun Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
Palkintopuheessaan Ahtisaari korosti, että sodat eivät ole vääjäämättömiä, ja että kaikkiin konflikteihin on löydettävissä ratkaisu. Ahtisaari painotti erityisesti Lähi-idän rauhanprosessin merkitystä kansainväliselle yhteisölle.
– Hänen puheensa oli tärkeä. Siihen sisältyi tärkeä viesti rauhan mahdollisuudesta, kompromissien välttämättömyydestä ja siitä, että erimielisyyksiä kansojen välillä ei ratkaista taistelukentällä vaan neuvottelupöydässä, Stoltenberg sanoo.
Ahtisaari korosti usein, että rauhanneuvottelujen keskeinen edellytys on osapuolten halu ratkaista konflikti. Tällaista halukkuutta ei ole Stoltenbergin mukaan ollut nähtävissä Venäjän Ukrainaan kohdistamassa hyökkäyssodassa.
– Emme ole nähneet mitään viitteitä siitä, että presidentti Putin olisi valmis istumaan neuvottelupöytään löytääkseen kestävän ratkaisun Ukrainan sotaan.
Ahtisaari toivoi Nato-jäsenyyttä
Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari päätyi kannattamaan Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Ahtisaari toivoi Suomen ja Ruotsin liittyvän Natoon yhdessä.
– Iloitsen siitä, että toive Suomen Nato-jäsenyydestä toteutui hänen elinaikanaan, Stoltenberg sanoo.
Stoltenbergin mukaan Suomen Nato-päätös kertoo Ahtisaaren visionäärisyydestä päättäjänä.
– Hän määritteli tavoitteen [jäsenyydestä] aikana, jolloin harva Suomessa tai Natossa uskoi sen olevan mahdollista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne ovat käsinkosketeltava osoitus siitä, että rauha ei ole itsestäänselvyys.
Jännitteet ovat myös lisääntyneet viime aikoina Kosovossa, jonka itsenäistymisessä Ahtisaarella oli keskeinen rooli.
– Tarvitsemme enemmän Martti Ahtisaari -henkeä rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi. Tämä viesti on pidettävä kirkkaana myös hänen poismenonsa jälkeen, Stoltenberg sanoo.