Kolmasosa suomalaisista kokee, että sukupuolten välistä tasa-arvoa on tuettu perhepolitiikassa jo liian paljon. Erityisesti tätä mieltä ovat miehet ja perussuomalaisten kannattajat.
Asia käy ilmi Väestöliiton tänään julkaisemasta uusimmasta perhebarometrista, jossa on selvitetty 20–59-vuotiaiden suomalaisten perhepoliittisia näkemyksiä ja toiveita.
Alaikäisten lasten kanssa asuvista isistä 48 prosenttia koki, että sukupuolten välistä tasa-arvoa on tuettu jo liian paljon, kun äideistä tätä mieltä oli 24 prosenttia.
Vaikka suomalaiset olivat kyselyssä muuten melko samanmielisiä lapsiperheiden tukemisesta, tämä kysymys jakoi mielipiteitä selvästi. Ero oli Väestöliiton tutkija Tiia Sorsan mielestä jopa hätkähdyttävä.
– Miehet eivät ehkä joudu niin paljon kärsimään tasa-arvon epäkohdista kuin naiset. Naisille se on ehkä konkreettisempaa, miten pitkät perhevapaat vaikuttavat palkkaan ja eläkkeeseen ja koko urakehitykseen, ja miten työnantajat ylipäätään näkevät niin sanotusti hedelmällisessä iässä olevat naiset, Sorsa pohtii.
Perussuomalaisten kannattajista väitteen kanssa samaa mieltä oli 59 prosenttia, kun esimerkiksi vihreiden kannattajista tätä mieltä oli vain 13 prosenttia.
– Ensin epäilin, että johtuuko tulos siitä, että perussuomalaisten kannattajissa on enemmän miehiä, mikä vinouttaa tulosta, mutta ei se ollutkaan niin. Itse asiassa perussuomalaisia äänestäneistä naisista 45 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, kun muita puolueita kannattavista naisista näin ajatteli 22 prosenttia, Sorsa kertoo.
Marinin hallitus onnistunut edeltäjiään paremmin
Kyselyaineisto on kerätty vuonna 2022, juuri ennen perhevapaauudistuksen voimaantuloa. Näin ollen suomalaisten arviot perhepolitiikasta koskevat Sanna Marinin (sd.) hallitusta.
Valtaosa vastaajista, 67 prosenttia, oli sitä mieltä, että valtiovalta on pääosin onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä hyvin, mutta korjauksia tarvitaan.
Vuosina 2018 ja 2014 vain runsas puolet suomalaisista ajatteli näin.
– Marinin hallituksen aikaan meni läpi perhevapaauudistus, jossa ansiosidonnaisten vapaiden kestoa pidennettiin tosi paljon ja luulen, että se näkyy eniten näissä tuloksissa, Sorsa sanoo.
Uusimmassa kyselyssä 65 prosenttia vastaajista koki, että perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin on voimistunut. Esimerkiksi vuonna 2014 näin koki 70 prosenttia suomalaisista.
Ihmisten huoli perheiden eriarvoistumisesta on siis hieman hälventynyt, mutta on edelleen suurta.
Tiia Sorsa pitää ihmisten huolta aiheellisena.
– Huoli näkyi läpi koko kyselyn. Vastaajat pitivät esimerkiksi perheiden asumisen tukemista ja erillistä 200 euron lapsilisää vähävaraisille lapsiperheille hyvin tärkeinä perhepoliittisina toimenpiteinä.
Raha olisi isille paras porkkana jäädä kotiin
Vain 37 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että valtiovalta tukee perheitä riittävästi.
Kun kyselyyn vastanneilta kysyttiin, mihin he haluaisivat kohdistaa verovaroja, vastauksissa korostuivat koulut, lasten terveydenhuolto ja harrastusmahdollisuuksien tukeminen sekä lasten päivähoitopalvelut.
– Avovastauksista nousi esiin esimerkiksi, että luokkakoot ovat liian suuria, koulukiusaamista on liikaa ja opettajilla on liian kuormittava työ. Terveydenhuollossa korostettiin mielenterveyspalveluita, Tiia Sorsa kertoo.
Vanhempainpäivärahaa korottaisi aiempaa useampi suomalainen.
Uusimmassa kyselyssä esimerkiksi lapsiperheellisistä joka kolmas piti vanhempainrahan korotusta 90 prosenttiin ansiotuloista hyvin tärkeänä, kun vuonna 2014 näin vastasi alle neljännes.
Vanhempainrahan korottamisen nähtiin lapsiperheiden vanhempien keskuudessa olevan myös tärkein keino kannustaa isiä pitämään enemmän perhevapaita. Erityisesti isät olivat tätä mieltä.
– Usein isillä kuitenkin on Suomessa isommat tulot kuin äidillä, niin kyllähän se on tosi iso pudotus, jos selvästi parempituloinen jää pitkille perhevapaille. Jos lapsen hoitamisesta saisi saman tulotason, kyllä se varmasti paljon auttaisi, Sorsa toteaa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22. marraskuuta klo 23 saakka.