Uusimaalainen Linda joutui jäämään yläkoulusta kotiopetukseen koulussa tapahtuneen vakavan antisemitistisen eli juutalaisvastaisen kiusaamisen vuoksi.
– Nimittelyä, huutelua ja tappouhkauksia, perheen äiti luettelee.
Perheen vanhemmista toisen suku tulee osittain Israelista. Perhe ei ole juutalainen vaan kristitty. Siitä huolimatta kiusaaminen on ollut vakavaa.
– Kiusaaminen alkoi samalla viikolla kuin Gazan sota, äiti kertoo.
Vanhempien mukaan kiusaavat henkilöt syyllistyivät fyysisiin väkivallantekoihin myös muita oppilaita kohtaan koulussa.
Lindan nimi on muutettu hänen turvallisuutensa takaamiseksi. Perheen henkilöllisyys ja Lindan käymä koulu ovat Ylen tiedossa. Toimitus on nähnyt Wilma-viesteillä käydyn keskustelun aiheesta vanhempien ja koulun välillä.
Juutalaisyhteisöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat lisääntyneet Euroopassa sen jälkeen, kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta.
Konfliktin synnyttämät aallot lyövät ympäri maailmaa ja nousevat esiin yhtäällä antisemitistisinä ja toisaalla islamofobisina tekoina.
Lindan perheen mukaan koulussa on 40 oppilasta, jotka ovat yhteisvoimin kiusanneet perheen seitsemäsluokkalaista Lindaa.
Koulu ja poliisi ovat puhuttaneet kiusaajia. Lindalle järjestettiin mahdollisuus viettää välitunnit sisätiloissa, ja hänellä oli sekä koulun sisällä että koulumatkoilla saattaja.
Toimista ei kuitenkaan ollut apua.
– Varsinkin pojat kävivät porukalla hänen kimppuunsa. Linda on ollut hyvin ahdistunut kokemastaan, isä kertoo.
Vainoamista tapahtui myös koulun ulkopuolella.
– Välillä he huutelevat minullekin, se pelottaa. Aina saa katsella ympärilleen, äiti kertoo.
Useissa kouluissa kiusattu israelilaisen taustan vuoksi
Koulun rehtori ei kerro yksittäistapauksista, mutta myöntää, että koulussa on syksyn aikana ollut antisemitististä kiusaamista. Myös rehtori esiintyy jutussa nimettömänä Lindan turvallisuuden varmistamiseksi.
– On aivan totta, että kouluissa näkyvät maailman tapahtumat ja niihin liittyvät negatiiviset ilmiöt, kuten antisemitismi. Se itsessään on koulussa uusi ilmiö ja noussut esiin tänä syksynä, rehtori sanoo.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornikin mukaan antisemitistisiä kokemuksia on ollut tänä syksynä merkittävästi aiempaa enemmän.
– Juuri helsinkiläisen perheen isä otti yhteyttä ja kertoi tapauksessa, jossa alakoululaista poikaa on kiusattu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taholta.
Nadbornikin mukaan seurakuntalaiset välttelevät julkisia paikkoja puhuessaan hepreaa ja jopa muuttavat tilauksiaan Woltin ja Uberin kaltaisissa palveluissa käyttäen vaihtoehtoisia nimiä, mikäli oma nimi kuulostaa juutalaiselta.
Kuitenkaan esimerkiksi Helsingin poliisilla ei ole tutkittavana antisemitistisistä motiiveista tehtyjä rikosepäilyjä.
– Yhtään sellaista, joka olisi rikoksen tunnusmerkistön täyttynyt niin, että tutkinta olisi aloitettu, ei ole tullut, Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Juha-Matti Suominen sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart tunnistaa ongelman. Hänen mukaansa usein, kun Israel on ollut mukana konflikteissa, on se heijastunut muualla maailmassa antisemitisminä: verbaalisena ja jopa fyysisenä.
– Siitä on näkynyt paljon merkkejä Euroopassa. On töhritty synagogia, uhkailtu ja huudeltu. Syyllistetään Euroopan juutalaisia Israelin valtion toimista, Stewart sanoo.
Myös rasismi ja islamofobia ovat lisääntyneet
Stewart huomauttaa, että myös rasismi ja islamofobia ovat lisääntyneet ja muistuttaa, että Gazan sota ja maahanmuuttokeskustelu saattavat vaarallisella tavalla sekoittua.
– Maahanmuuttokeskustelu ja Gazan sota menevät joidenkin ajatuksissa päällekkäin. Ikään kuin Hamasin teot kertoisivat siitä, minkälainen islam on. Se on islamofobisen lisäksi myös rasistinen näkemys: yleistetään yhden terroristijärjestön toiminta koskemaan kaikkia muslimeja tai arabeja.
Lindan perheen mukaan hänen kiusaajansa tulevat lähinnä maahanmuuttajataustaisista perheistä.
Rehtorin mukaan nuoret ovat kiinnostuneita maailman tapahtumista ja seuraavat niitä reaaliajassa ilman suodatusta Tiktokin ja muiden some-alustojen kautta. Informaation tahti on nopeaa, ja nuoret omaksuvat sisältöjä, joita eivät välttämättä täysin ymmärrä.
– Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kiinnostuneita juuristaan ja seuraavat alueiden tapahtumia sosiaalisessa mediassa.
Hänen mukaansa kouluissa on panostettu antirasistiseen ja globaaliin kasvatukseen, joka ohjaa oppilaita kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja edistämään myönteistä muutosta maailmassa.
– Kansainvälinen kouluyhteistyö on tärkeää, koska se mahdollistaa oppilaille kontaktin eri kulttuureiden samanikäisiin ihmisiin. Tämä auttaa ymmärtämään, että olemme samanlaisia ihmisiä ja arki on samankaltaista kaikkialla.
Koulussa opetetaan myös historiaa, jotta sen toistoa voitaisiin välttää.
Tiktokin ikäraja on 13 vuotta, mutta sen sisältö ei ole ikärajasuojattu.
– Sisältö voi olla liian rankkaa nuorille, ja ikärajasuojaus olisi tarpeellinen lasten kasvurauhan vuoksi. Tiktokin algoritmi tarjoaa käyttäjilleen samantyyppistä sisältöä. Tämä voi synnyttää itseään vahvistavan kierteen.
Palestiinalaisten tukeminen ei ole antisemitismiä
Juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja muistuttaa, että esimerkiksi ”vapaa Palestiina” -iskulause ei ole IHRA:n mukaan itsessään antisemitistinen, mutta muuttuu synagogan edessä lausuttuna antisemitismiksi. IHRA on kansainvälinen holokaustin muistoa kunnioittavan liitto.
Lisäksi juutalaisten syyttäminen kollektiivisesti Israelin valtion toimista lasketaan myös antisemitismin piiriin.
Ulkopoliittisen instituutin Timo Stewartin mukaan antisemitismillä on pitkä historia ja sille on aina löytynyt väyliä.
– Somessa samanmieliset löytävät toisensa. Siellä liikkuu myös salaliittoteorioita, kuten valhe, jonka mukaan juutalaiset yrittävät murentaa länsimaista yhteiskuntaa johdattamalla maihin maahanmuuttajia siinä määrin, että se johtaa niin kutsuttuun väestön vaihtoon.
Hänen mukaansa rasismiin, islamofobiaan ja antisemitismiin pitää puuttua, niitä pitää haastaa ja tehdä selväksi, etteivät ne kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.
– Koulutuksella, medialla ja poliitikoilla on kaikilla oma roolinsa sen kitkemiseksi. Asioiden eteen pitää tehdä pitkäjänteistä työtä, Stewart summaa.