Go ođđasiin muitaledje, ahte bovdejumit presideantta doaluide leat sáddejuvvon, lei ođasdoaimmaheaddji Kaisa Aikios binná ovdasaš: son smiehtastii, ahte dál jus goassige.
De bođiige reive ja váibmu časkkii moddii badjelmearálaččat. Reivves presideanta Sauli Niinistö bovdii Aikio isidiinnis iehčanasvuođabeaivvi ávvudoaluide presideantta šlohttii.
– Jurdda álggii jorrat, ahte mo mun meahcceolmmoš dohko vuolgit, muhto galhan dat dieđusge ferte vuolgit, go lea bovdejuvvon. Čuovvovaš šohkka lei, ahte maid hearrát mun cokkan dohko badjelii, dohkohan galgá čiŋadit, bohkosa Aikio.
Suomas presideantta lágidan iešnasvuođadoalut leat jagi stuorimus feasta ja dat leat lágiduvvon badjelaš 100 jagi. Dán jagi presideanta lea bovden šlohttii 1 700 guossi. Bovdehusa leat ožžot olbmot iešguđet surggiin.
Háliidii ohcat rock-stiilla
Ávvudeamit eai leat šaddamin Kaisa Aikioi hálbin, go visot gákteosiid galggai diŋgot, iige sámečiŋaid sáhte beare gávppis dohppestit. Hoahpuin galggai ordnet buot, duojáriid ja eará.
Veahkki gávdnui báikkálaš duojáriin. Rita Nurmenrinta lea gorron Aikio guoktái ođđa gávttiid ja Ilmari Tapiola lea duddjon guktuide čiŋaid.
Makkár gávttiin Aikio de šlohttii vázzila, dan son doallá ain suollemasvuohtan. Árbevirolaš ii goit leat sátni, mainna son govvidivččii iežas ávvubiktasiid. Son lea háliidan baicce ohcat rock-stiilla.
– Sápmelaš nissonolmmoš ii sáhte čiŋadeami ektui goassige čuovgat dahje skillat menddo ollu. Somáhan dat livččii, go gii nu vel suhtašii, ahte mobat dienu lea gárvodan. Gal mun livččen juo movtta!
Sámi ođđasiid ofelaš
Olbmot dovdet Kaisa Aikio miehtá Suoma sámi ođasjietnan. Son lea doaibman Yle Sámi ođas- ja spesiáladoaimmaheaddjin badjel 40 jagi. Diibmá son bázii guhkes eallinbarggu maŋŋá ealáhahkii, muhto lea dange maŋŋá bargan freelancerin Yle Sámis.
Dán jagi presideantta ávvudemiid temán leat ofelaččat, nappo olbmot, geat leat bargan guhkes karriera, áŋgirruššan vuosttamužžan áššiid ovdii dahje leat ovdamearkan earáide.
Dákkár olmmoš lea maid Kaisa Aikio, guhte leamašan mielde sámegielat tv-ođasdoaimmas badjel 20 jagi. Aikio lei ođashoavdan mielde ceggemin davviriikkalaš Ođđasat-sáddaga, mii oidnogođii Suomas ođđajagimánus 2002.
Dán jagiges dievvá 10 jagi das, go Yle Ođđasiid sádden álggii Suomas.
– Jáhkán dat bovden laktása eanemus Yle Ođđasiid ceggendoaimmaide. Ledjen dan prošeavttas oktan ceggemin min tv-ođasdoaimma ja muittán gal, ahte lei issoras bargu, muittaša Aikio.
Aikio mielas Yle Ođđasat leat rahpan lássaráiggi gehččiide, man čađa guovlat Sápmái.
– Sii oidnet sápmelašvuođa ja mo mii eallit dáppe. Mun jáhkán mii leat sápmelašvuođas fidnen goittotge olbmuide sáni, smiehtada Aikio.
Presideantapára Aikio lea ovdalge deaivan barggu oktavuođas, ja lea son muhtumin dohppen jearahallamage. Go ihttin dearvvaha presideantapára, de diehtá son mo galgá doaibmat.
– Go dat gieđageigenráidu manná ovddosguvlui, de das ii galgga presideantta njuni ovdii báhcit šloambbistit duššiid. Dearvvahuvvo ja vázziluvvo ovddosguvlui.
Aikio lea fitnan oktii ovdal presideantta šloahtas bargoáššiiguin. Dál son vuordá sáhkkivuođain beassat guovlat nu máŋgga kámmárii go vejolaš.
