Oli joulukuu vuonna 2016. Noora Riihola viikkaili noin vuodenikäisen pojan vaatteita kaappiin ja tunsi epätoivoa.
Koti oli täynnä tavaraa, vaatteita ja leluja. Kuudenkymmenen neliön asunnossa ei ollut paljoa tilaa.
Samana vuonna Riihola osti siskolleen ja itselleen Marie Kondon KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika -kirjan.
Teos teki Riiholaan niin suuren vaikutuksen, että tammikuussa 2017 hän alkoi käydä läpi vaatekaappeja ja karsia niiden sisältöä.
Vaikka Riihola halusi vähentää tavaran määrää kotonaan, lasten joululahjoista hän ei halunnut tinkiä.
Kului pari vuotta.
Riiholalle syntyi toinen poika. Äiti haali palapelejä, pehmoleluja ja kirjoja jo syksyllä. Kun mukaan laskettiin myös sukulaisilta tulleet lahjat, kumpikin lapsi sai noin parikymmentä joululahjaa.
– Lahjoja on ollut välillä hirveän paljon. Ihan hirvittää katsoa taaksepäin.
Toissajouluna kaikki muuttui yhdessä hetkessä.
– Se meni siihen, että lapset repivät lahjoja maanisesti auki ja huusivat, että ”äiti, katso mitä sain”. Sitten he heittivät lahjan sivuun ja ottivat seuraavan. He eivät keskittyneet yhteen lahjaan.
Kun kaikki lahjat oli avattu, lapset olivat kuitenkin pettyneitä.
– Ajattelin, että eihän tässä ole mitään järkeä. Lahjoja on, mutta niistä ei välttämättä tulla edes iloiseksi.
Silloin Riihola ajatteli, että tulevina jouluina asiat menisivät toisin.
Kumpikin lapsi saisi vanhemmilta kaksi toivomaansa lahjaa. Rahaa lahjoihin käytettäisiin suunnilleen 50 euroa lasta kohden.
Noin 300 euroa joululahjoihin
Kaupan liiton mukaan suomalaiset käyttivät rahaa joululahjoihin viime vuonna noin 300 euroa kotitaloutta kohti.
Kaupan liiton vuoden 2022 kuluttajatutkimuksen mukaan lapsiperheistä lähes kaikki ostavat joululahjoja.
Lapsiperheistä ainoastaan kaksi prosenttia ei osta joululahjoja ollenkaan, kun taas kaikkien kuluttajien ryhmässä osuus on 12 prosenttia.
Jyväskylän yliopiston kulutustutkija Terhi-Anna Wilska uskoo, ettei joululahjoihin käytettävä rahasumma ainakaan nouse tänä jouluna.
– Kun talous on ihmisillä sen verran kuralla, niin nyt näyttää siltä, että joulukauppa saattaisi jopa laskea.
Jääkiekkomaila ja kauko-ohjattava auto
36-vuotias Noora Riihola asuu nyt Tuusulan Kellokoskella isommassa asunnossa kuin vuosia sitten.
Hänen poikansa Vili on 5-vuotias ja Miska 8-vuotias.
Tänä vuonna on kolmas joulu, jolloin lapset saavat noin kaksi joululahjaa. Lisäksi niitä tulee toki sukulaisilta.
Nuorempi lapsi toivoo pikkuautosettiä sekä kauko-ohjattavaa autoa.
Vanhin poika toivoo Playstation 5-konsolia sekä CCM-jääkiekkohanskoja ja -mailaa. Riihola aikoo ostaa jääkiekkovarusteet. Lahjaan osallistuvat isovanhemmat.
Arjen minimalismi ulottuu työhön
Riihola on minimalisti. Hän kuluttaa mahdollisimman vähän.
Vähän aikaa sitten nuorin lapsi toi hänelle laatikollisen leluja ja sanoi, että niistä voisi luopua, koska pian tulee kuitenkin joululahjoja.
– Lapset ovat tottuneet siihen, että kun jotain tulee sisään, jotain lähtee samalla ulos.
Noora Riihola ei halua pakottaa muita perheenjäseniä minimalismiin, vaan näyttää esimerkkiä.
– Emme asu askeettisissa olosuhteissa, kyllä meillä on ihan kaikki, mitä lapset tarvitsevat.
Joululomalla he menevät joululahjoista säästöön jäävillä rahoilla kylpylään.
Vanhemmat eivät halua tuottaa pettymystä
Kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan lapset ovat joululahjojen suhteen alttiita sosiaaliselle painostukselle, kun ”kaikilla muillakin on” heidän haluamiaan asioita.
Vanhemmat ovat hyvin tarkkoja siitä, että heidän lapsensa eivät ole huonommassa asemassa kuin muut lapset.
– Vaatii vanhemmilta aika vahvaa selkärankaa ostaa vain pari lahjaa, kun lasten kaverit ovat saaneet niitä kymmenittäin.
Vertaispaine on lapsilla todella yleistä.
– Vanhemmat eivät halua tuottaa lapselleen pettymystä, sillä sellainenkin kasvatus on hyvin yleistä, että pyritään minimoimaan lapsen pettymykset. Se saattaa johtaa siihen, että leluja ostetaan sitten ylen määrin.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorten tukilinjan asiantuntija Erika Viding sanoo, että vanhemmuuden tuen palveluihin tulee paljon yhteydenottoja aiheen tiimoilta.
– Aika usein halutaan olla lempeitä kasvattajia ja siksi juuri saatetaan pelätä pettymysten tuottamista ja sen tuomaa mielipahaa lapsille.
Pettymys on käynyt äidin ajatuksissa
Lasten pettymys on käynyt Noora Riiholan mielessä.
– Pelkään, että heille tulee paha mieli, jos he saavat tänä vuonna vaikkapa kuusi pakettia kokonaisuudessaan.
Loppujen lopuksi hän kuitenkin uskoo, että lapset eivät enää maaliskuussa muista lahjojaan.
– Ehkä minun sukupolveni kuvittelee, että lapset haluavat paljon lahjoja jouluna. Olemmeko itse kasvattaneet meidän lapsemme haluamaan lahjoja paljon?
Riihola tiedostaa, että joululahjabudjetin voi nyt pitää pienenä, koska lapset eivät vielä tarvitse mitään erityisen kallista.
– Kun he ovat isoja, lahjatoiveet voivat olla iPhonea ja kuulokkeita. En silti usko, että lahjojen määrä kasvaa.