BRYSSEL Hollannin väistyvää pääministeriä Mark Ruttea pidetään varteenotettavana ehdokkaana Naton seuraavaksi pääsihteeriksi.
Brysselin taustakeskusteluissa arvioidaan, että vuodesta 2010 pääministerinä toiminut Rutte on vahva ehdokas pääsihteeri Jens Stoltenbergin seuraajaksi. Stoltenbergin kausi Naton johdossa päättyy syyskuun lopussa.
Liberaalipoliitikko Rutte on puolestaan ilmoittanut jättävänsä pääministerin tehtävät Hollannin marraskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Rutte johtaa vaalien jälkeen toimitusministeristöä kunnes Hollantiin saadaan uusi hallitus.
Rutte ilmoitti lokakuun lopussa radiohaastattelussa pitävänsä Naton pääsihteerin tehtävää ”erittäin kiinnostavana”. Nimettömänä kommentoivan diplomaattilähteen mukaan Rutten ehdokkuudella on Natossa laaja tuki.
Johtajaksi valitaan sopivin, ei pätevin
Rutten vahvuuksiksi lasketaan hänen pitkä päämieskokemuksensa, hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja päätös kasvattaa Hollannin puolustusbudjettia.
Hollanti on myös ollut aloitteellinen niin kutsutussa hävittäjäkoalitiossa, jonka on määrä toimittaa Ukrainalle sen kipeästi tarvitsemia moderneja hävittäjiä.
Henkilökohtaisia ominaisuuksia tärkeämpää onkin pääsihteeriehdokkaan poliittinen sopivuus tehtävään, arvioi Brysselissä toimivan Saksan Marshall-säätiön asiantuntija Bruno Lété Ylelle.
Naton pääsihteeriksi valitaan siis pikemmin sopivin kuin pätevin ehdokas.
– Ehdokkaan on oltava mieleinen puolustusliiton kaikille jäsenille, Lété tiivistää.
Viron Kallas myös kärkikahinoissa
Toiseksi varteenotettavaksi ehdokkaaksi Lété nostaa Viron pääministerin Kaja Kallaksen. Kallas on Mark Rutten tavoin ilmaissut olevansa kiinnostunut pääsihteerin tehtävästä.
Kallas olisi Létén mukaan sopiva ehdokas etenkin itäisen Keski-Euroopan maille, jotka kokevat, että Naton uudempien jäsenmaiden olisi aika saada oma edustajansa Naton johtoon.
Monet ovat myös sitä mieltä, että puolustusliiton olisi korkea aika saada ensimmäinen naispuolinen pääsihteerinsä.
Kallaksen valinnalle on kuitenkin yksi merkittävä este.
– Monien Keski- ja Itä-Euroopan ehdokkaiden ongelmana on heidän haukkamainen suhtautumisensa Venäjään. Samalla Natossa on maita kuten Saksa, Ranska ja osin myös Yhdysvallat, jotka toivovat maltillisempaa ehdokasta Naton johtoon, asiantuntija Lété sanoo.
Hän muistuttaa, että Nato ei Ukrainalle osoittamastaan tuesta huolimatta ole osapuoli Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa.
Naispuolisista päättäjistä Lété nostaa esiin myös EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin, jonka kiinnostuksella tehtävään spekuloitiin jo ennen kesällä pidettyä Vilnan huippukokousta.
Tuolloin Nato-maat päätyivät jatkamaan Jens Stoltenbergin kautta vuodella.
– Vilnan kokouksen yhteydessä esiintyi arvioita siitä, että Stoltenbergille olisi annettu jatkokausi, jotta von der Leyen ehtisi päättää kautensa komission johdossa, Lété pohtii.
Hän pitää kuitenkin todennäköisimpänä, että von der Leyen tavoittelee jatkokautta EU-komission johdossa Naton sijasta.
Nimitys ennen Washingtonin huippukokousta
Norjalaisen Jens Stoltenbergin seuraajaa pohdittiin jo ennen Naton Vilnassa heinäkuussa pidettyä huippukokousta.
Yhteisymmärrystä asiasta ei kuitenkaan löytynyt, minkä seurauksena Stoltenbergin kautta jatkettiin vuodella.
Empiminen pääsihteerin valinnassa ei ole eduksi puolustusliitolle, Lété arvioi.
– Jos tilanne toistuisi vuonna 2024, eivätkä jäsenvaltiot löytäisi yhteisymmärrystä seuraavasta pääsihteeristä, tämä viestisi, että Natolla on sisäisiä ongelmia.
Päätöksen siirtyminen ensi vuodelle merkitsee, että eurooppalaisten johtajien pöydällä on niin Naton pääsihteerin valinta kuin EU:n tulevat korkean tason nimitykset.
EU:hun kuulumattomissa Nato-maissa toivotaankin Ylen tietojen mukaan, että pääsihteerikysymys ratkeaisi ennen kuin EU:ssa ryhdytään nimittämään uusia johtajia kesäkuun eurovaalien jälkeen.
Bruno Lété korostaa, että ennakkosuosikin asema ei ole tae menestyksestä pääsihteeriä valittaessa. Pöydällä voi myös olla ehdokkaita, joiden nimiä ei vielä ole tuotu julkisuuteen.
– Lopullinen lista ehdokkaista valmistuu ehkä maaliskuussa. Heinäkuun huippukokouksessa valituksi voi kuitenkin tulla joku muu, Lété sanoo.
Periaatteessa pääsihteerin valinta voi myös venyä huippukokouksen yli, vaikka odotuksena on, että päätös tehdään kokoukseen mennessä.
Vastavoima Trumpille?
Brysselin keskusteluissa korostuu myös huoli Yhdysvaltojen suunnasta marraskuussa pidettävien presidentinvaalien jälkeen.
Natoa edellisellä presidenttikaudellaan vahvasti kyseenalaistaneen Donald Trumpin paluu mullistaisi todennäköisesti transatlanttiset suhteet.
Létén mukaan ei ole poissuljettua, että pääsihteerin valinnasta tulee pelimerkki myös Yhdysvaltojen tulehtuneessa sisäpolitiikassa. Yhtenäisyyden puute on myös laajemmin haaste puolustusliitolle.
– Jäsenmaiden näkemykset uhkakuvista ja turvallisuuspoliittisista prioriteeteista eriytyvät yhä enemmän. Siksi pääsihteeriksi tarvitaan henkilö, joka yhdistää puolustusliittoa.
Yhtenäisyyden puute on Létén mukaan isompi haaste kuin Venäjä, Kiina tai terrorismi.
– Jos yhtenäisyys katoaa, tämä on Naton loppu.
Mark Rutten ja Kaja Kallaksen lisäksi pääsihteerikilpaan on ilmoittautunut myös Latvian ulkoministeri Krišjānis Kariņš.
Kariņšin mukaan puolustusliitto tarvitsee pääsihteerin, jolla on selkeä visio Venäjästä ja joka kykenee toimimaan sillanrakentajana liittolaisten välillä.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit kommentoida aihetta sunnuntaihin 10. joulukuuta klo 23 asti.