Yhdistetyn uuden, mäkiosuudella syntyneet suuretkin erot muutamiksi sekunneiksi kutistava uusi compact race -niminen kilpailumuoto on alkukauden etsinyt suomenkielistä nimeä. Miesten maajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Petter Kukkonen keksii lopulta ehdotuksen.
– Tasoituskilpailu on hyvä nimi, päävalmentajan työt 2022 lopettanut Kukkonen sanoo.
”10–15 hyvää”
Kansainvälisen hiihtoliiton lajikomitean kehittämä kilpailumuoto on katsottu yhdistetyn sisäpiireissä lähinnä täsmäaseeksi Norjan Jarl Magnus Riiberin ylivoiman taittamiseksi. Riiber ottaa mäkiosuudella monesti kaulan, jonka turvin voi hiihto-osuudella oikaista selän jo puolivälin jälkeen ja säästellä energiaa.
– Kyllä siinä mitä ilmeisimmin on Riiberiä ajateltu, mutta sivutuotteena saatiin naisille aivan erinomaisesti sopiva kilpailumuoto, tässä kohtaa lajin evoluutiota.
Naisten yhdistetty on 16-vuotiaan Minja Korhosen hyvien suoritusten ansiosta tullut suomalaisillekin talviurheilun ystäville alkukaudesta tutummaksi. Kukkonen kehottaa seuraamaan lajia avarakatseisesti.
– Naisten mäkihypyssäkin nähtiin alkuun ilmiö, jossa kärkikymppi osasi hypätä hyvin ja loput eivät niinkään. Nyt laji on olennainen osa pohjoismaisten talvilajien huippu-urheilupakettia. Nyt yhdistetyn kärjessä on 10–15 hyvää urheilijaa ennen kuin tasoerot repeävät. Tätä vaihetta kestää muutaman vuoden. Ja tähän saumaan tasoituskilpailu sopii naisille kuin nenä päähän.
Olympiastatus ratkaisee
Ratkaisevaa lajille on Kukkosen mukaan olympiastatus, jonka naiset voivat saada vuoden 2030 kisoihin. MM-kisoissa 2021 naisille oli tarjolla yksi yhdistetyn kilpailu, Planicassa viime talvena jo kaksi. Olennaista on myös muistaa, että ilman naisten mukaantuloa miesten olympiastatus ja sen kautta koko lajin olemassaolo oli uhattuna.
– Rohkaisen tyttöjä kokeilemaan lajia. Siinä ei ole tarjolla 300 miljoonan euron potteja Saudi-Arabiasta, vaan urheilun syviä ja hyviä arvoja, Yle Urheilun asiantuntijana työskentelevä Kukkonen toteaa.
Arjessa Kukkosta työllistävät Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden toimiala ja siellä erityisesti Laajavuoren 1980-luvulle jämähtäneen liikuntainfran kehittäminen.
Jyväskylässä on puhuttanut erityisesti Laajavuoren hyppyrimäkien noin viiden miljoonan euron korjaustarve. Mäkihyppyä harrastaa kaupungissa nykyään noin 40 urheilijaa. Tähän joukkoon Kukkonen toivoo vahvistusta myös yhdistetyn tyttöharrastajista.
– Ymmärrän täysin myös kriittiset näkökannat, kun verorahoista on kyse. Mäkien korjaaminen täytyykin ehdottomasti niveltää koko alueen monipuoliseen kehittämiseen, jolloin sekin osoittautuisi mielekkääksi.
Jyväskylän liikuntapaikkakehityksen keihäänkärki on muutaman vuoden ollut parinsadan miljoonan euron Hippos-hanke.
– Jos saisimme Laajavuoren kehittämiseen siitä summasta vaikka viisi prosenttia, niin koko alue saataisiin 2020-luvun näköiseksi tavallisten kaupunkilaisten ja urheilijoiden paratiisiksi.