Kommodori Veli-Petteri Valkamo johtaa Suomen Nato-toimistoa 7 000 kilometrin päässä Helsingistä Norfolkissa Yhdysvalloissa. Toimisto on linkki Suomen pääesikunnan ja Naton operaatiojohtoportaiden välillä. Valkamo on pisimpään Norfolkissa työskennellyt suomalainen.
Norfolk on yksi suomalaisten Nato-upseerien työpaikoista. Yhteensä suomalaisia sotilaita on Natoon liittymisen jälkeen siirtynyt töihin ulkomaille nelisenkymmentä. Norfolkissa heistä on muutama.
Työtä 7 000 kilometrin päässä pääesikunnasta
Valkamon tehtävä on tunnistaa, mihin päätöksiin ja projekteihin Suomen kannattaa Natossa vaikuttaa ja miten se tehdään.
Hänen tulee myös hoksata tehtäviä, joissa Suomen puolustusvoimat voisi tarjota osaamistaan Natolle. Ja samoin toiseen suuntaan: mistä Naton tutkimuksesta ja kehitystyöstä puolustusvoimat hyötyisi.
Valkamo muutti Yhdysvaltoihin kehittämään Suomen ja Naton yhteistyötä vuonna 2020, kun Suomi oli vasta Naton kumppanimaa.
Yhteiskunta oli pantu koronan vuoksi puoliksi kiinni. Valkamon ja puolison asettuminen uuteen ympäristöön – asunnon hankinnasta auton rekisteröintiin – vei jopa puoli vuotta. Uuteen työhön tottumista hidasti se, että työkavereita ei juuri voinut tavata.
– Sen jälkeen on ollut paljon mukavampaa. Varsinkin, kun töitä tehdään kasvavalla Suomi-tiimillä.
Suomalaisten osaamiselle olisi Valkamon mukaan käyttöä enemmän kuin Suomi voi lähettää. Kiinnostus liittyy erityisesti Venäjä-ennakointiin ja toimintaan pohjoisen kylmissä oloissa.
Suomalaisupseeri seuraa Ukrainan sodan haavoittuneiden selviämistä
Työtehtävät vaihtelevat Naton eri esikunnissa. Norfolkissa toimii sekä Pohjois-Euroopan puolustuksesta vastaava yhteisoperaatiojohtoporras että transformaatioesikunta, jonka tehtävä on katsoa tulevaisuuteen ja kehittää Naton uusia kykyjä.
Kim Kalima on tuore norfolkilainen. Lääkintäkomentajakapteenin työ on suoraan kiinni Naton varautumisessa.
Kaliman työhön kuuluu kerätä oppeja Ukrainan sodasta: Siitä, miten ihmishenkiä sodassa pelastetaan ja menetetään, ja millaisia vammoja tulee pitkän kantaman aseista tai asutuskeskustaistelussa. Hän on mukana kehittämässä taisteleville joukoille verkostoa, jonka turvin ihminen pystytään evakuoimaan ja pelastamaan tietyssä ajassa.
Onko tämä unelmatyö?
– On, ainakin tähän asti.
Samaan aikaan Kalima on opetellut tuhansia lyhenteitä ja asettunut osaksi uutta työyhteisöä. Kaliman mukaan elämän perusasioiden – asumisen, autojen, lasten koulun ja harrastusten – järjestykseen saamiseen on kulunut puoli vuotta, ja arki on täyttynyt siitä.
– Kaikki on aika organisoitua. Lasten harrastukset liittyvät kouluun, ja aikuisten kuuluu osallistua koulun vapaa-ajantoimintaan.
Puolustusvoimat ja Upseeriliitto ovat yrittäneet sopia palkoista jo vuoden
Kotimaassa Upseeriliitto ja puolustusministeriö ovat pian vuoden ajan yrittäneet sopia, millä ehdoilla Suomesta lähtevät upseerit jatkossa tekevät työtä ja saavat palkkaa Naton komentorakenteessa. Komentorakenne tarkoittaa Naton lukuisia esikuntia, jotka johtavat alueellista puolustusta tai eri puolustushaaroja.
Näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Upseerien palkasta sopii puolustusministeriö, ulkomaankomennuskorvausten tasosta taas päättää valtiovarainministeriö.
Upseerien peruspalkka muodostuu nykyisin tehtäväkohtaisesta osasta ja suoritusosasta. Natossa palvelevien upseerien palkka on Upseeriliiton mukaan keskimäärin 5000-6200 euroa.
Puolustusvoimat haluaisi, että Natossa työskentelevät upseerit saisivat kokonaispalkkaa. Se olisi hieman suurempi kuin tavallinen peruspalkka.
Samalla lisätöiden, päivystysten ja harjoitusten korvaaminen rahalla erikseen päättyisi. Tähän asti ne ovat muodostaneet merkittävän osan kokonaisansiosta.
Puolustusministeriön ehdottama kokonaispalkkauksen taso ei kelpaa Upseeriliitolle. Upseeriliiton mukaan ehdotettu kokonaispalkkalisä olisi vain muutamia satoja euroja peruspalkkaa suurempi. Saman verran lisiä saisi jo yhdessä päivystysvuorossa kotimaassa tai Natossa.
– Pitäisi saada jotenkin kompensoitua, ettei (palkkakehitys) olisi negatiivista, kun lähtee ulkomaan tehtävään, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.
Liitossa arvioidaan joidenkin esimerkkien perusteella, että ulkomaille lähtijä voisi menettää jopa 10 000 - 20 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että jatkaisi kotimaassa työtä, johon kuuluu paljon sotaharjoituksia, lisätöitä ja päivystyksiä.
Neuvotteluihin osallistuu myös muita liittoja, joiden jäseniä työskentelee jatkossa ulkomailla.
Puolustusministeriö ei lähde avaamaan palkkaneuvottelujen erimielisyyksiä, kun neuvottelut ovat kesken.
- Meidän arviomme järjestöjen kanssa poikkeavat joiltain osin toisistaan, sanoo puolustusministeriön neuvottelujohtaja Jari Kajavirta.
Neuvottelut ovat Kajavirran mukaan kestäneet pitkään, koska tietoa Naton tehtävien luonteesta on kertynyt hiljalleen. Ministeriö tavoittelee kohtuullista palkkausta, jolla saataisiin osaavaa henkilöstöä Natoon. Nykyiset palkkaus- ja työaikasopimukset eivät Kajavirran mukaan sovi Nato-komentorakenteeseen.
– Me emme tavoittele tässä säästöjä.
Kajavirta lisää, että palkkojen pitää kuitenkin olla samassa viitekehyksessä kuin muidenkin valtion henkilöstön kustannusten.
Palkan lisäksi kyse on muista korvauksista: Lasten kouluista ja päivähoidosta, kotimaan lomalentojen korvaamisesta kerran vuodessa ja puolison tulojen kompensoinnista jollain tavalla. Yhdysvalloissa puoliso ei saa työlupaa.
Ministeriön mukaan nykyisiin korvausehtoihin on valmisteltu useita parannuksia.
Ulkomaille muutto perheen kanssa on kuormittavaa, ja moni puntaroi kokonaisuutta.
– Paketti ei ole kasassa, ja ihmiset epäröivät, kannattaako lähteä, Viita sanoo.
Suomen tavoite on saada Nato-töihin reilut sata upseeria. Tähän pitäisi päästä kuudessa vuodessa.
Puolustusministeriö valmistelee myöhemmin myös ehdot Naton rauhanajan tehtäviin lähtevien palkoista ja Naton valmiustehtäviin osallistuvien mahdollisista korvauksista.
Upseerien neuvottelut jatkuvat loppiaisen jälkeen, ja valmista pitäisi olla helmikuun puolivälissä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 8.1. klo 23 asti.