Espoossa Laaksolahdessa fysioterapeuttina toimiva Helmi Hannunkari on ohittanut eläkeiän, mutta ei edes harkitse töiden lopettamista.
Hänelle työ tuo merkitystä elämään.
– Siinä on todella tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä, kun pystyy auttamaan ihmisiä kivuissa ja säryissä ja ohjaamaan liikkumaan, Hannunkari sanoo.
Hannunkari innostui fysioterapiasta jo lukion jälkeen. Välillä hän työskenteli Yhdysvalloissa, sitten suomalaisissa yrityksissä. Yrittäjä hän on ollut viimeiset 20 vuotta.
Töitä voi muokata omien menojen mukaan. Työ on palkitsevaa ja asiakkaista on monista tullut ystäviä. Hannunkarin mukaan työskentely pitää hänet myös fyysisesti kunnossa. Kokemus on tuonut viisautta ja taitoa hänen työhönsä. Sen ansiosta hän näkee nopeasti, miten toimia potilaiden kanssa.
Hannunkari ei ole asettanut päättymispäivää työurallensa, vaan sanoo jatkavansa sitä päivä kerrallaan.
Töissä jatketaan aina vain pidempään
Yhä useampi suomalainen jatkaa työuraansa eläkeiän ohi. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 65-vuotiaiden työskentely on lisääntynyt huimasti.
Syitä on monia. Yksi niistä on politiikka: työuria on pidennetty eläkeikää nostamalla.
Eläkeuudistuksia on tehty tietoisesti, koska hallitus toisensa jälkeen on halunnut ihmisten jäävän eläkkeelle myöhemmin, jotta veronmaksajia ja eläkkeenmaksajia olisi enemmän.
Toinen syy on ihmisten eliniän piteneminen viime vuosikymmeninä.
– Lisää elinaikaa ei ole tullut sinne terminaalivaiheeseen elämän loppuun, vaan ihmisille on tullut toimintakykyisiä terveitä elinvuosia lisää, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö, tilastoasiantuntija Jari Kannisto.
Nyt eläkeikään tulevat ovat yhä paremmassa kunnossa. Siksi töitä jaksetaan ja halutaan tehdä. Kannisto sanoo, että erityisesti monet yrittäjät työskentelevät aivan siihen asti, kunnes ovat lähellä toimintakyvyttömyyttä. Mutta myös tuiki tavalliset työntekijät jatkavat uraansa entistä pidempään.
– Tietysti tämä meidän väestörakenne on johtanut siihen, että meillä ikääntyneelle työvoimalle on yhä enemmän kysyntää, Kannisto sanoo.
Niin, tämä väestörakenne.
Suomessa syntyi ennakkotilaston mukaan 43 320 lasta viime vuonna. Viimeksi näin vähän lapsia syntyi 187 vuotta sitten, jolloin Suomen väkiluku oli noin 1,4 miljoonaa.
Uutta työvoimaa ei ole entiseen tapaan saatavilla, joten työnantajilla on tarve pitää työvoimasta kiinni. Siksi ikääntyneitä työntekijöitä arvostetaan yhä enemmän. Kanniston mukaan tämä käy ilmi tutkimuksista.
Toki edelleen puolet kaikista eläkkeelle jääneistä ei ole tennyt enää töitä eikä halua tehdä.
Jopa puolet vanhuuseläkkeelle jääneistä haluaa tehdä töitä
Tilastot ja tutkimukset tosiaan kertovat, että työ kiinnostaa ikääntyviäkin. Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Kolmasosa vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä työskentelee tai on työskennellyt eläkkeellä. Näin kertoo Eläketurvakeskuksen kyselytutkimus.
Useimmat töissä jatkavat pysyvät samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä kuin ennen eläkeikää. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen toteaa, että eläkeikäisten työllisyys on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, erityisesti 65–69-vuotiaiden ryhmässä.
– Vuonna 2013 työllisyysaste oli noin 12 prosenttia, kun se viime vuonna oli jo 19 prosentin tuntumassa. Tämä nousu on tapahtunut erityisesti koronapandemian jälkeisenä aikana, jolloin työllisyysaste kasvoi 16 prosentista yli 19 prosenttiin.
Taskinenkin muistuttaa, että eläkeiän asteittainen nousu on vaikuttanut tähän.
Myös 70–74-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste on noussut, mutta kasvu on ollut pienempää verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.
Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto toteaa, että työntekijäammateissa tyypillisesti jäädään eläkkeelle, kun vanhuseläkkeen alaikäraja täyttyy, ja sitten tehdään töitä sen verran kuin on mahdollista. Asiantuntija-ammateissa taas tyypillisesti jatketaan työssä yli vanhuseläkkeen alaikärajan ilman eläkettä.
– Ja yhä useampi suomalainen on nykyään asiantuntija-ammatissa.
Naiset jatkavat pidempään kuin miehet
Suomalaisten naisten työnteko 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen on jonkin verran yleisempää kuin miesten. Tosin vertailussa suomalaiset jäävät esimerkiksi muista pohjoismaista jälkeen.
Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto sanoo, että eläkeikään lähestyvien ihmisten työllisyysaste on korkea, mikä on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, että yli viisikymppiset eivät työllisty yhtä hyvin.
Ikäsyrjintää kokevatkin usein yli 50-vuotiaana työttömäksi jäävät. Heidän on vaikeampi löytää uutta työtä. Työssä olevien keskuudessa ikäsyrjintä ei välttämättä ole yhtä yleistä, muistuttaa puolestaan Mervi Ruokolainen.
– Työssä jatkamista eläkkeellä voi vähentää myös kokemus siitä, ettei työmarkkinoilla ole tarjolla sopivia tehtäviä tai joustoja heidän tilanteeseensa.
Työpaikan tasolla pitäisi Ruokolaisen mukaan pyrkiä työroolien ja työaikojen muokkaamiseen.
Milloin jäädä eläkkeelle ja miten tasapainottaa harrastukset ja työ?
Matti Lappalainen on 63-vuotias. Eläkeiän lähestyessä hän jo pohtii sitä, milloin olisi hyvä hetki jäädä eläkkeelle.
Asia tuli erityisen ajankohtaiseksi, kun hänen työpaikkansa jokin aika sitten lakkautettiin. Hän joutui harkitsemaan vakavasti, mitä seuraavaksi. Hän teki 34 vuotta uraa samalla työnantajalla, koulutusalalla ja virassa. Siis asiantuntijana.
Mutta nyt hän on juuri aloittamassa uudessa työpaikassa. Lappalainen sanoo, ettei tiedä, milloin hän haluaa jäädä eläkkeelle. Kuntoa ja energiaa riittää, ainakin toistaiseksi.
– Jos jatkan töitä yli eläkeiän, pitää jäädä energiaa myös harrastuksille ja muulle elämälle.
Lappalaisen vaimo on samassa iässä. Harkinta eläkkeellejäämisestä on yhteinen.
– Työn mielekkyyden pohtiminen, se että ihmiset aidosti otetaan mukaan, on tärkeää.
Juttua korjasttu 2.2. kello 11.35, Kanniston nimi korjattu.