Presidentinvaalit voittanut Alexander Stubb oli Pekka Haavistoa suositumpi ehdokas lähes kaikissa Hämeen vaalipiirin kunnissa. Haavisto onnistui kartuttamaan kilpakumppaniaan suuremman äänisaaliin vain Riihimäellä ja Jokioisilla. Ero jäi kuitenkin pieneksi.
Jokioisilla Haaviston äänisaalis kohosi 1 389 ääneen, mikä on vain 22 ääntä enemmän kuin Stubbilla. Riihimäellä eroa oli runsaat 300 ääntä Haaviston hyväksi.
Stubb sai yli 70 prosentin ääniosuuden Asikkalassa, Hattulassa, Hollolassa, Hämeenlinnassa, Lopella sekä Tammelassa.
Halla-ahon kunnat kääntyivät Stubbille
Vaalin ensimmäisellä kierroksella Jussi Halla-aho sai eniten ääniä kahdeksassa hämäläiskunnista. Ratkaisevalla toisella äänestyskierroksella Stubb vei nimiinsä näistä kunnista seitsemän.
Esimerkiksi Orimattilassa Halla-aho sai ensimmäisellä kierroksella 72,1 prosenttia äänistä, toinen kierros meni Stubbille 65,7 prosentin osuudella.
Presidentinvaalien toisen kierroksen äänestysaste Hämeen vaalipiirissä oli hieman yli 69 prosenttia. Koko maassa äänestysaktiivisuus oli vajaat 71 prosenttia. Hämeessä äänensä antoi toisella kierroksella yhteensä reilut 205 000 äänioikeutettua. Heistä hieman yli 45 prosenttia äänesti ennakkoon.
Hämeen vaalipiirin kunnista aktiivisin oli Hollola, jossa äänensä antoi lähes 73 prosenttia äänioikeutetuista. Laimeinta aktiivisuus oli puolestaan Kärkölässä, jossa äänestysprosentiksi jäi 64,5.
Tutkija näkee yhtymäkohtia eduskuntavaaleihin
Hämeenlinnassa asuvan politiikan tutkijan Jenni Karimäen mukaan Hämeen vaalitulos heijastelee edellisiä eduskuntavaaleja. Keskustaoikeistopuolueiden menestyksen valossa Alexander Stubbin voitto vaikuttaa ymmärrettävältä.
Helsingin yliopiston tutkija löytää selityksen myös alhaiselle äänestysprosentille.
– Perussuomalaisten äänestäjien aktivoituminen toisella kierroksella oli iso kysymysmerkki. Yksi selitys laskeneelle äänestysprosentille voi olla se, että heidän joukossaan tuntui siltä, että näistä kahdesta, Stubbista ja Haavistosta, ei omaa ehdokasta löytynyt, Karimäki tuumii.