Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

”Alkanut muistuttaa sote-uudistusta”, kuvattiin eduskunnassa – nyt Orpon hallitus yrittää puskea saamelaiskäräjälain maaliin

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua saamelaiskäräjälaista, josta on kiistelty pitkään. Saamelaiskäräjät on toiveikas, että lakiesitys menee tällä kertaa läpi.

Eduskunta kävi saamelaiskäräjälaista lähetekeskustelua keskiviikkona.
Anne Orjala

Viime hallituskaudella kiistelyä aiheuttanutta saamelaiskäräjälakia yritetään jälleen viedä maaliin. Lain läpimenon mahdollisuuksia pidetään tällä vaalikaudella parempina.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua esityksestä keskiviikkona.

Lähetekeskustelussa toivottiin, että laki saataisiin nyt vietyä läpi. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen kuvasi, että saamelaiskäräjälaki on alkanut muistuttaa sote-uudistusta siinä, kuinka hankala se on ollut eri hallituksille ja eduskunnille viedä loppuun saakka.

– Nyt on korkea aika saada tämä välttämätön uudistus maaliin.

Esittelevä ministeri on oikeusministeri Leena Meri (ps.).

Meri sanoi Ylen haastattelussa elokuussa olevan toivottavaa, että lakiuudistus viimein saataisiin maaliin. Hän totesi, että tilanteeseen on löydettävä ratkaisu jo pelkästään ihmisoikeustoimielinten antamien moitteiden vuoksi. Hän sanoi perussuomalaisten olevan sitoutunut hallitusohjelman kirjaukseen.

Oikeusministeri Leena Meri eduskunnan istuntosalissa.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) esitteli lakiesitystä eduskunnalle keskiviikkona. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lähetekeskustelussa lakiesitykselle toivottiin myös oppositiosta ripeää ja viivytyksetöntä, mutta samalla huolellista käsittelyä.

Oppositio kiitti hallitusta lain tuomisesta nopeasti eduskuntaan.

Saamelaiskäräjälain uudistusta puidaan jo neljättä hallituskautta.

”Edistääkö tämä kaikkien saamelaisten oikeuksia”, kysyi keskustan kansanedustaja

Esitys on tehty oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta pienin tarkennuksin ja neuvotellen saamelaiskäräjien kanssa.

– Meillä on luottamus suomalaisen yhteiskunnan kykyyn vihdoin ratkaista saamelaiskäräjälain uudistus, sillä eduskunnan käsittelylle on nyt poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessa.

Hallitus toi lain eduskuntaan yksimielisenä.

Saamelaiskäräjälaista väännettiin kiivaasti peistä viime hallituskaudella. Lain käsittely repi edellisen hallituksen rivejä, kun keskusta erkaantui hallituksen yhteisestä linjasta. Saamelaiskäräjälain uudistus kaatui lopulta perustuslakivaliokunnassa.

Marin pyysi viime kaudella anteeksi hallituksen ongelmia viedä lakia eteenpäin.

Huoliaan nostivat keskiviiikon lähetekeskustelussa esiin ennen kaikkea Lapin kansanedustajat.

Perussuomalaisten rovaniemeläinen kansanedustaja Sara Seppänen arveli, että etelässä asuvilla kansanedustajilla ei välttämättä ole asiaan kosketuspintaa.

– Toivon, että tähän todella perehdyttäisiin asianmukaisesti.

Huolia toi esiin myös keskustan kainuulainen kansanedustaja Tuomas Kettunen.

– Edistääkö tämä laki kaikkien saamelaisten oikeuksia, hän kommentoi välihuudossaan.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi odottavansa, että hallituspuolueet tukevat omaa esitystään.

Tästä laissa on kyse

Uudistus on käytännössä vastaavankaltainen kuin Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella.

Viime vaalikaudella julkinen keskustelu lain uudistuksesta kulminoitui usein siihen, kenet voidaan hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Vaaliluetteloon merkityt saavat äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Esityksessä korostetaan, että kyse on oikeudesta äänestää eikä siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Viime viikolla lakia vastaan osoitti mieltään bussilastillinen vastustajia. Suurin osa mielenilmaisijoista saapui bussilla Pohjois-Lapista. He pelkäävät muutoksen eväävän heiltä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa.

Uudistus laajentaisi myös viranomaisten ja saamelaiskäräjien välisen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden alaa.

Neuvottelut olisi ehdotuksen mukaan käytävä kaikista toimenpiteistä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille.

Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskisi saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvia sekä muita erityisesti saamen kieleen tai kulttuuriin tai saamelaisten asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavia toimenpiteitä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kertoi lähetekeskustelussa, että asian käsittely on jo valiokunnassa alkanut. Hän kuitenkin muistutti, että valiokunnassa on kiireellisiä lausuntopyyntöjä, jotka menevät asian edelle.

Lain on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden heinäkuussa.

Suosittelemme