Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) uskoo, että hallitus jakaa nyt yhteisen tilannekuvan keväällä päätettävästä talouden lisäsopeutuksesta.
Purra kertoi eduskunnassa, että hallitus käsitteli sopeutusmäärää kokouksessaan torstaina aamupäivällä. Purran mielestä tilaisuudelle oli tarvetta.
– Uskon, että nyt kaikilla on yhteinen tilannekuva. Ja sehän on hyvin heikko tämä tilanne, Purra totesi ja kertoi kuvailleensa tilaisuudessa hallituskumppaneille madonlukuja.
Purra ei halunnut kertoa tarkemmin, mikä on huhtikuussa päätettävien toimien summa. Mikä on lisäsopeutusten määrä ensi vuoden budjettiin?
– Toistaiseksi ollaan puhuttu siitä noin kolmen miljardin tarpeesta, eli siellä on sekä säästöjä kehysten sisällä että sitten meillä on veroratkaisut pöydällä. Kuten olen korostanut pitkään, näitä kaikkia keinoja tarvitaan.
MTV:n haastattelussa Purra puhui noin kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta julkiseen talouteen loppuvaalikautena. Ero luvuissa johtuvat lisäsopeutuksen laskentatavasta.
Tämä siis jo päätettyjen kuuden miljardin euron päälle.
– Me katselemme montaa eri asiaa samaan aikaan: talouskehyksiä, joiden sisällä meidän pitää operoida, hyvinvointialueiden alijäämät ja kuntien valtionosuudet. Ne ovat ne suurimmat murheenkryynit, jotka vaativat kompensaatioita ja lisäsäästöjä. Sitten toisaalta hallitusohjelman alijäämätavoite, velkaisuuden vakauttamisen tavoite ja vielä Euroopan unionin finanssipoliittiset säännöt, Purra luettelee.
Purra viittaa EU:n taloussääntöön, jonka mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on 3,5 prosenttia tänä vuonna ja 3,4 prosenttia ensi vuonna. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että talouden alijäämä olisi vain yksi prosentti vuonna 2027.
Purran mukaan eri tavoitteet kertovat hieman erilaisia lukuja sopeutustarpeesta.
– Ehkä myös hieman eri vuosille, mutta kaikki ovat kuitenkin samaan suuntaan. Pyrimme tasapainottamaan julkista taloutta. Toimiin on ryhdyttävä mitä pikimmiten.
Valtiovarainministeriö on huomioinut lisäsopeutuslaskelmissaan edellä kuvattujen hallituksen tavoitteiden ja EU:n taloussääntöjen lisäksi myös hallituksen investointipaketin ja mahdolliset lisäbudjetit. Investointiohjelmaa ei ole vielä toimeenpantu kokonaan eikä lisäbudjeteista ole vielä päätöksiä, mutta ne kasvattavat lisäsopeutuksen määrää.
Orpo jakaa Purran näkemyksen
Ryhmäkokoukseen matkalla ollut pääministeri Petteri Orpo (kok. ) ei myöskään halunnut ”mennä miljardeihin” vielä.
– Ne selviävät prosessin aikana. Saamme koko ajan uusia laskelmia. Tilannekuva on nyt kaikilla varmasti sama.
Orpo vahvistaa, että lisäsopeutus nousee miljardiluokkaan, koska Suomella on erittäin vaikea ongelma julkisen talouden alijäämässä.
– Taantuma kestää, ja on kestänyt pidempään kuin oletettiin. Verotulot vähenevät huomattavasti. Samaan aikaan julkisen sektorin menot ovat kasvaneet vielä nopeammin kuin pelättiin. Ennen kaikkea soteen pitää löytää paljon lisää rahaa. Haluamme taittaa velkaantumisen tämän vaalikauden aikana, joten joudumme tekemään tosi kovia päätöksiä.
Purra: Kielteisistä kannoista joustettava
Hallitus päättää huhtikuun kehysriihessä mistä vielä leikataan ja mitä veroja korotetaan.
Valtiovarainministeri Purran mukaan poliittiset neuvottelut lisäsopeutuskeinojen löytämiseksi ovat käynnissä ja virkamiehet tukevat niitä. Toimia pohditaan kokoomuksen ryhmäjohtajan Matias Marttisen johdolla.
Valtiovarainministeriö julkaisee seuraavan talousennusteensa huhtikuun alussa.
– Paljon myös vaikuttaa, miten talous kehittyy, miten Suomi pääsee jälleen mukaan kasvuun. Me olemme lievässä taantumassa. Kaikki tämä tulee vaikuttamaan näihin lukuihin, Purra sanoo.
Purran mukaan neuvottelupöydällä on laajasti suoria säästöjä eri sektoreille ja veronkorotuksia, koska nyt tarvitaan kaikkia keinoja.
– Hallitusohjelmassa linjataan, että kokonaisveroaste ei hallituksen omin toimin nouse. Mutta koska se laskee hallituksesta riippumattomista syistä tällä kaudella, niin se antaa liikkumavaran veronkorotuksille.
Tähän asti vain puolustus, perusopetus ja sisäinen turvallisuus ovat säästyneet leikkauksilta.
– Uskon ja toivon, että etenemme säästöjen suhteen samalla tavalla myös tästä eteenpäin eli niitä pitää tarkastella laajasti. Hallitusryhmien sellaiset ehdottomat, että ei missään nimessä tästä, niin todennäköisesti joudumme niistä irrottautumaan. Ja siksi olen kuvannut tätä hallitusneuvottelu kakkoseksi, Purra toteaa.
Esimerkiksi RKP ei halua nostaa ruuan arvonlisäverotusta, kokoomukselle taas ei käy ansiotuloverotuksen kiristäminen. Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti polttoaineverotukseen koskemiseen.
Täydennetty 15.2. kello 19.31 Purran kommentilla ensi vuoden budjetin lisäsopeutuksista.
Täydennetty 16.2 kello 14.20 kappaleella: Valtiovarainministeriö on huomioinut lisäsopeutuslaskelmissaan edellä kuvattujen hallituksen tavoitteiden ja EU:n taloussääntöjen lisäksi myös hallituksen investointipaketin ja mahdolliset lisäbudjetit. Investointiohjelmaa ei ole vielä toimeenpantu kokonaan eikä lisäbudjeteista ole vielä päätöksiä, mutta ne kasvattavat lisäsopeutuksen määrää. Erot luvuissa johtuvat lisäsopeutuksen laskentatavasta.