Nato-maiden puolustusministerit kokoontuvat tänään torstaina ensimmäisessä sotilasliiton kokouksessa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentiksi jälleen pyrkivä Donald Trump nosti kommenteillaan koko liittokunnan varpailleen.
Puolustusministerikokouksen virallisena aiheena on Ukrainan tukeminen ja heinäkuun huippukokouksen valmistelu. Trumpin tuorein heitto vei kuitenkin suurimman huomion, sillä hän asetti kyseenalaiseksi sen, puolustaisiko hänen johtamansa Yhdysvallat hyökkäyksen kohteeksi joutuneita Nato-maita.
Suomea kokouksessa edustanut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kuvaili päivän kokouksen tunnelmaa vakavaksi.
– Trumpin lausunto – jos muistelee hänen 7–8 vuoden takaisia lausuntoja – otetaan nyt ihan eri tavalla, koska turvallisuustilanne on muuttunut, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan paine on kasvanut niille jäsenmaille, jotka eivät täytä Naton puolustusmenotavoitteita. Hänen mukaansa paineen taustalla on kuitenkin Yhdysvaltojen presidentinvaaleja enemmän se, että Euroopan oma turvallisuus on uhattuna.
– Euroopan pitää nyt vihdoin ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, Häkkänen sanoi.
Puolustusministerin mukaan eurooppalaiset Nato-maat ovat nyt aiempaa valmiimpia ottamaan pitkäaikaisen vastuun mantereen puolustamisessa. Venäjän uhkaa saadaan hänen mukaansa vähennettyä varautumalla paremmin sekä tukemalla Ukrainaa enemmän. Häkkänen peräänkuulutti Euroopan mailta nopeutta näiden asioiden toteuttamisessa.
– Selvästi myös Putin kyttää, missä vaiheessa lännen varastomääristä ja puolustusteollisuudesta riippuvainen Ukraina notkahtaa tai heilahtaa. Tässä pitää nyt painaa jalka kaasulle.
Suomeen halutaan Naton maavoimien alaesikunta
Häkkäsen mukaan Suomi on tuonut Natossa esille, kuinka puolustusta tulisi integroida yhteen Naton kanssa. Pohjoismaiden tulisi toimia jatkossa Norfolkin johtoportaan alla, jonka alle puolestaan perustettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien alaesikuntia.
Suomi on Häkkäsen mukaan ilmaissut halukkuuteensa maavoimien alaesikuntaan.
– Tarkoitus on, että Washingtonin kokouksessa saadaan sitten tämä uusi komentorakenne päätettyä varmaksi, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Suomella ei ole lähtökohtaisesti tarvetta Naton pysyviin eteentyönnettyihin taisteluosastoihin. Suomella tulisi silti olla esikuntatoiminnot nopean toiminnan takaamiseksi tarvittaessa sekä jatkuvat harjoitukset sopiville joukoille, Häkkänen sanoi.
– Suomen osalta me olemme arvioineet, että meillä vahva kansallinen maanpuolustus on riittävä pidäke, hän lisäsi.
Häkkäsen mukaan nopealle reagoinnille on kuitenkin rakennettava mahdollisuus.
Hän lisää, että Suomi olisi valmis tarjoamaan pohjoisessa tilanne- ja tiedustelutiedon järjestämisessä osaamistaan ja kyvykkyyksiään. Käytännössä kyse olisi uskottavan tilannekuvan, tiedontuottamisen ja reagointikyvyn rakentaminen pohjoiseen.
– Jos Nato tekee tässä jonkinlaisen esityksen, niin Suomi on valmis tarjoamaan tähän omia tiloja toimintoja ja muita, Häkkänen sanoi.
Stoltenberg luottaa USA:aan kolmesta syystä
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi luottavansa Yhdysvaltojen jatkuvaan tukeen Natolle, kun häneltä kysyttiin asiasta lehdistötilaisuudessa iltapäivällä.
Stoltenberg nimesi luottamukselleen kolme syytä: vahva sotilasliitto on Yhdysvaltojen omien kansallisen turvallisuuden etujen mukainen, Yhdysvalloissa Natolle löytyy tukea sekä demokraateilta että republikaaneilta, ja suurin kritiikki ei kohdistu itse Natoon vaan siihen, että jäsenmaat eivät ole käyttäneet riittävästi rahaa puolustukseen.
– Meillä on hyviä uutisia. Yhdysvaltojen kritiikki [puolustusmenoista] oli vuosien ajan ymmärrettävää, mutta nyt asiat ovat muuttuneet. Puolustusmenoja on lisätty Kanadassa ja Euroopassa, ja yhä useampi liittolaismaa on yltämässä tavoitteeseen, Stoltenberg sanoi.
Trumpin kommentit tyrmistyttivät
Trump sanoi kampanjatilaisuudessaan lauantaina, että jos Venäjä hyökkäisi sellaisen Nato-maan kimppuun, joka ei ole täyttänyt Naton taloudellisia velvoitteita, hän ei lähtisi apuun vaan suorastaan rohkaisisi Venäjää hyökkäämään.
Velvoitteilla Trump ilmeisesti viittasi yhteisesti sovittuun tavoitteeseen, että kukin jäsenmaa käyttää puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Trumpin kommentit on otettu tyrmistyneenä vastaan Atlantin molemmin puolin.
Tänä vuonna 18 Nato-maata eli noin kaksi kolmasosaa jäsenistä yltää kahden prosentin minimitavoitteeseen, muistutti Stoltenberg torstain kokouksen aluksi.
Jäsenmaat ovat pohtineet yhdeksi ratkaisuksi puolustusmenojen kasvattamiselle yhteisen EU-lainan ottamista. Idealle ilmaisi tukensa viimeksi torstaina Belgian pääministeri Alexander De Croo uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Lähde: Reuters
Juttua päivitetty 15.2. klo 20.12: Lisätty Häkkäsen kommentit Naton maavoimien esikunnasta.