Äänikirjan kuuntelua ei tarvitse rajoittaa. Näin arvioi neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen.
Yle kertoi aikaisemmin tapauksesta, jossa äänikirjapalvelu Nextory oli lakkauttanut rajoittamattomana myydyn tilauksen liiallisen kuuntelun vuoksi.
Selvitimme, mitä vaikutuksia runsaalla kuuntelulla voi olla ihmismieleen.
Runsaskin äänikirjakuuntelu on Hartikaisen mukaan lähinnä hyvä asia, sillä kirjojen kuuntelulla on paljon samoja hyviä vaikutuksia kuin lukemisella. Sekä kirjan kuuntelu että lukeminen vaativat tarinaan keskittymistä, synnyttävät mielikuvia ja mahdollistavat tunteiden käsittelyn tarinaan samaistumisen kautta.
Lukeminen ja kuuntelu aktivoivat hieman eri aivoalueita, sillä lukeminen prosessoidaan näköjärjestelmän kautta. Äänikirjan kuuntelu on lukemista vaivattomampaa, ja voi siksi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun on liian kuormittunut tai väsynyt lukemaan.
Runsas ruudun katsominen ja tekstin lukeminen voivat olla kuormittavia erityisesti migreeniä sairastaville. Tällöin kuuntelu voi palauttaa lukemisesta.
Kuunteluaikaa voi hyvillä mielin hyödyntää myös rutiininomaisten kotiaskareiden, kuten pyykin viikkauksen tai sukkien lajittelun taustalla.
Hartikainen varoittaa kuitenkin kuuntelemasta äänikirjaa autoa ajaessa, sillä kirjaan keskittyminen voi viedä huomion pois liikenteestä.
Vanhempien kannattaa käyttää maalaisjärkeä
Tuntirajoitusta äänikirjojen kuuntelulle on Hartikaisen mielestä vaikeaa sanoa.
Erityisesti vanhempien kannattaa Hartikaisen mukaan käyttää maalaisjärkeä. Jos lapsi kuormittuu liiasta kuuntelusta tai muu toiminta kapeutuu, kuunteluaikaa on hyvä rajata.
Hartikainen toimii johtavana asiantuntijana kansallisessa aivoterveysohjelmassa, jossa tuodaan esiin keinoja vaikuttaa aivojen terveyteen eri ikäryhmissä.
Hänen mukaansa aisteja kuormittaa ennen kaikkea jatkuva ympäristön melusaaste, kuten liikenteen äänet ja työpaikan taustahälinä. Erityisesti kovat äänet haittaavat sekä kuuloa että aivoja.
Kovaa äänenvoimakkuutta on hyvä välttää myös äänikirjoja ja musiikkia kuunnellessa. Kuulon alenemalla on havaittu yhteys jopa muistisairauksiin.
Aistikuormituksessa on kyse kehon stressistä. Hartikaisen mukaan tylsistyminen ja hiljaisuus antavat tarvittua aikaa sisäisen maailman tutkailulle ja kehon rauhoittumiselle.
Lepoa voi olla myös toiminnan vaihtelu, sillä ihminen jaksaa keskittyä yhtäjaksoisesti yhteen asiaan vain lyhyen aikaa. Aktiivisuuden ja levon tasapaino voi löytyä erilaista tekemistä vaihtelemalla, ei välttämättä pelkästä tekemättömyydestä.
– Jos täytyy ponnistella vaikka matematiikan tehtävän parissa, lepoa siitä voi olla liikunta, käsityö tai äänikirjan kuuntelu, Hartikainen sanoo.
Miten suomalaisella kirjallisuudella menee? Ja miksi Suomi on ihan omaa luokkaansa, kun puhutaan äänikirjojen suosion kasvusta? Katso videolta, miten asiaa arvioi Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho lokakuussa 2022.