Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen lopullisessa äänestyksessä. Asetuksen puolesta äänesti 329 meppiä, vastustajia oli 275. 24 meppiä äänesti tyhjää.
Suomen mepeistä ennallistamisasetusta kannattivat Sirpa Pietikäinen (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Nils Torvalds (r.), Eero Heinäluoma (sd.) Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Silvia Modig (vas.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.) ja Ville Niinistö (vihr.).
Vastaan äänestivät Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Teuvo Hakkarainen (ps).
Kokoomuksen Petri Sarvamaa ei ollut paikalla.
Parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n edustajista suurin osa äänesti asetusta vastaan. Kannattajia oli 20, joukossa Pietikäinen ja Virkkunen.
EPP:n puheenjohtajan edustaja kertoi etukäteen ryhmän äänestävän ennallistamisasetusta vastaan. Vastustusta lisäsivät maanviljelijöiden mielenosoitukset ympäri Eurooppaa. Ryhmässä pelätään viljelijöiden siirtyvän kesäkuun europarlamenttivaaleissa kannattamaan laitaoikeistolaisia puolueita.
Liberaalien Renew-ryhmää esitys jakoi. Suomesta ryhmään kuuluvat keskustalaiset ja RKP.
Suomen pelkäämä miljardilasku pieneni
Ennallistaminen tähtää luontokadon pysäyttämiseen. Asetuksen mukaan EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia ainakin 20 prosenttiin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä asetus koskisi kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä.
Parlamentin tiedotteen mukaan 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on huonossa kunnossa.
Ennallistamisasetus on edennyt takkuisesti. EPP on vastustanut ennallistamisasetusta pitkin matkaa. Asetukseen on kuitenkin tehty useita muutoksia komission alkuperäiseen esitykseen nähden.
Asetukseen lisättiin myös hätäjarru, jonka mukaan maataloutta koskevista tavoitteista voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa luopua väliaikaisesti.
Suomi vastusti asetusta pitkään muun muassa Ruotsin ja Itävallan ohella. Kustannukset arvioitiin aluksi Suomelle miljardiksi euroksi vuodessa ja vaatimuksia pidettiin kovina. Suomessa ovat huolettaneet erityisesti vaatimukset suoalueiden ennallistamisesta.
Ennallistamisen hintalappu on valmistelussa muuttunut kohtuullisemmaksi ja esitys on lieventynyt. Esimerkiksi ennallistamisen vertailuvuodesta 1952 luovuttiin. Alun perin luontotyypit olisi pitänyt palauttaa tähän vertailuvuoden tilaan.